Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn

Pureudutaanpa vähän näihin pelottaviin ensikertalaiskiintiöihin, joista kaikki ovat kuulleet, mutta joista harva tietää paljoa. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulujen on varattava osa aloituspaikoista ensikertalaisille eli lääketieteelliset tulevat myös ottamaan nämä kiintiöt käyttöön. Mistä on kyse ja miten kiintiöt tulevat vaikuttamaan sinun mahdollisuuksiisi päästä lääketieteelliseen?

Mikä siis on ensikertalainen?

Ensikertalainen ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulussa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Mikä on ensikertalaiskiintiöiden tarkoitus?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kiintiöiden avulla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan enemmän uusia opiskelijoita suorittamaan korkeakoulututkintoja sekä kohdentamaan opiskelupaikat paremmin. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluista työmarkkinoilla ja parantaa työllisyysastetta.

Kuinka suuret ensikertalaiskiintiöt ovat?

Helsingin, Tampereen sekä Turun yliopisto varaavat noin 65 % lääketieteellisten (lääkis, hammaslääkis ja eläinlääkis) aloituspaikoista ensikertalaisille. Kuopion ja Oulun yliopistot eivät vielä ole julkaisseet kiintiöidensä suuruuksia. Siis 65 prosenttia, eikö se ole aika paljon? Helsingin lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoille tehdyissä epävirallisissa kyselyissä kävi ilmi, että syksyllä 2015 aloittaneista opiskelijoista reilu 60 % olisivat olleet ensikertalaisia eli kiintiö ei hirveästi eroa viimeisimmästä ensikertalaisten osuudesta sisäänpäässeistä.

Tuleeko ensikertalaisten asema paranemaan merkittävästi?

Helsingin yliopistossa tehtyjen kyselyjen perusteella on mahdollista, ettei ensikertalaisten asema tule välttämättä muuttumaan merkittävästi ainakaan vielä ensi keväänä. Ensikertalaisten määrät tulevat tulevaisuudessa vähenemään, sillä määritelmän vuoden 2014 raja pysyy samana, jolloin ensikertalaisten asema luultavasti paranee muihin hakijoihin verrattuna. Ensikertalaiset huomioidaan myös hakukohteen muissa aloituspaikoissa eli kiintiöt eivät voi huonontaa ensikertalaisten asemaa.

Kannattaako ottaa vastaan toinen opiskelupaikka, jos en pääse lääkikseen ja aion hakea uudelleen?

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa eikä väärää vastausta. On tietenkin epäreilua muita hakijoita kohtaan, ottaa vastaan paikka jos ei ole aikomustakaan opiskella, mutta täytyy muistaa, että sisäänottokiintiöt on suunniteltu ottaen huomioon sen, etteivät kaikki valmistu. Sen sijaan, jos ala esim. kemia tai biologia kiinnostaa sinua ja siitä voi olla hyötyä lääketieteellisessä pääsykokeessa ja myöhemmissä opinnoissasi, niin voi olla hyväkin idea ottaa paikka vastaan. Toisaalta menetät samalla ensikertalaisuutesi, mikä voi vaikeuttaa lääkikseen pääsyä tulevaisuudessa. Jos et halua menettää ensikertalaisen asemaasi, niin voit esimerkiksi miettiä samojen aiheiden opiskelua avoimessa yliopistossa.

Miten kiintiöt tulevat vaikuttamaan lääketieteellisiin pääsyyn?

Paljon riippuu siitä, miten hakijat tulevat reagoimaan. On mahdollista, että osa jättää ensi keväänä hakematta, koska kokee mahdollisuuksiensa huonontuneen. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäänpääsy saattaa olla aikaisempiin vuosiin verrattuna jopa helpompaa. Tilanne on vielä kaikille uusi, mutta ensi kevään jälkeen on taas helpompi tehdä ennusteita, kun nähdään, minkälaiset kiintiöiden vaikutukset todellisuudessa ovat.