Lääketieteellisen pääsykoe 2026

Huomioita kokeen ohjeista:

Virallinen kuvaus valintakokeesta ja sen ohjeista löytyy yliopistovalintojen sivuilta.

Keskeiset erot viime vuoden kokeen ohjeisiin verrattuna olivat seuraavat:

• Edellisenä vuonna yhteisen osion ja eriytyvän osion saattoi tehdä missä tahansa järjestyksessä. Tänä vuonna yhteinen osio piti tehdä ensin.
• Edellisen vuoden Lääkisnäppis-kohun (katso Ylen artikkeli ja Lääkisvalmennuksen blogikirjoitus) seurauksena erikseen määriteltyjen pikakomentojen käyttö oli pääsykokeessa kielletty.

Huomioita kokeen sisällöstä:

• Kummassakin osiossa tekemistä oli todella paljon. Vuonna 2025 tullut koeajan lyheneminen ei ainakaan ole vähentänyt tehtävien määrää, vaan nopeudella oli myös tämän vuoden kokeessa suuri merkitys.
• Monien kokeeseen osallistuneiden kokemus oli, että yhteisen osion biologian ja kemian tehtävät olivat keskimäärin hieman edellistä vuotta helpompia mutta eriytyvän osion fysiikan tehtävät vaikeampia. Fysiikassa ei kuitenkaan ollut mitään yksittäistä äärimmäisen vaikeaa tehtävää.
• Totuusarvotehtävät tekivät paluun tehtävän B1a kyllä/ei-vastausten muodossa. Tehtävätyyppi, jossa pitää sanoa, onko jokin väite tosi vai epätosi, ei ole ollut lääkiksen pääsykokeessa kovin tavallinen viime vuosina. Edellisen kerran tällainen tehtävä on ollut vuoden 2020 valintakokeen 1. vaiheessa.
• Kokeessa kysyttiin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon sellaisia asioita, jotka menevät hieman lukio-oppimäärän ulkopuolelle tai jotka mainitaan esimerkiksi vain yhdessä lukiokirjasarjassa. Tällaisia olivat esimerkiksi fysiikassa induktanssi ja lämmönjohtavuus. Myös biologiassa tällaisia oli tavallista enemmän.
• Vuonna 2025 vaikutti siltä, että lukiobiologian moduulien 1–3 oli painunut lähes nollaan ja niistä tuli kysymyksiä ainoastaan viiden pisteen edestä lähes koko kokeen painottuessa lääketieteellisillä aloilla tarvittaviin biologian taitoihin. Tänä vuonna ekologiaan ja evoluutioon liittyviä asioita kysyttiikin taas hyvin paljon enemmän, ja myös ihmisen biologiaan tai solubiologiaan liittyvissä kysymyksissä piti lisäksi ymmärtää jonkin asian yhteys evoluutioon.
• Enimmäkseen biologiassa oli monivalintoja ja lyhyitä kysymyksiä, mutta myös yksi laaja avoin kysymys. Tämä on ollut trendinä viime vuosien kokeissa.
• Kemiassa stoikiometrian painotus oli harvinaisen suuri, ja happo-emäs- sekä tasapainoasioiden osuus vähäinen. Joukossa oli myös muutama epätavallisempi tärppi, jotka odotettiin muistettavan ulkoa: nitriitti-ioni, ilman happipitoisuus ja happoanhydridit. Viime vuoteen verrattuna kemian osiossa oli enemmän laskettavaa ja useampi iso stoikiometrian lasku, mutta sekä laskujen että muiden tehtävien vaikeusaste oli suunnilleen viime vuotta vastaava. Toisaalta biologian osio sisälsi tavallista enemmän kemiaa Gibbsin vapaasta energiasta lääkeannoksen laskemiseen.
• Fysiikan tehtävissä tarvittiin poikkeuksellisen paljon yksikkömuunnoksia sekä kerrannaisyksiköiden ja kymmenpotenssien pyörittelyä, mikä hidasti myös sellaisten laskutehtävien laskemista, jotka olisivat muuten olleet helppoja.
• Hyvän vastauksen piirteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikkia avointen laskutehtävien ratkaisujen vaiheita ei tarvinnut perustella yhtä tarkasti kuin ennen. Esimerkiksi tehtävän C5 HVP:ssä ei mainita Newtonin 2 lakia missään muodossa. Samoin yksinkertaiset laskut sai suorittaa näyttämättä, mitä arvoja on käytetty. Esimerkiksi C5 tehtävässä on voinut käyttää kulmana 15 astetta mainitsematta, että tämä on puolet annetusta 30 asteesta. Tehtävän B6 HVP:ssä on annettu kivihiilikilogramman sisältämän hiilen, vedyn ja hapen massat näyttämättä laskutoimitusta ja käytettyjä arvoja.