Kursseillamme usein esitetty kysymys on, kannattaako opiskella lukiotiedon yli.

Pääsykoe perustuu lukion kemian, biologian ja fysiikan oppimääriin. Siksi vastaus on periaatteessa ei. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on.

Fysiikassa ja kemiassa varsinaisia lukiotason ylityksiä kannattaa tehdä rajallisesti tai ei ollenkaan. On kuitenkin hyödyllistä ymmärtää asioita lukiotasoa syvällisemmin. Esimerkiksi noste on lukiossa usein vain kaava, joka opetellaan ulkoa. Se, mistä noste johtuu, jää usein arvoitukseksi, vaikka selitys on pelkkää lukioasiaa.

Vettä harvemman kappaleen noustessa ylöspäin vedessä sen potentiaalienergia kasvaa. Tämä kuitenkin tapahtuu spontaanisti, sillä kappaleen noustessa ylös virtaa vettä alaspäin. Koska vedellä on suurempi tiheys, pienenee veden ja kappaleen yhteenlaskettu potentiaalienergia.

Biologia on oppiaine, jossa lukiotason ylitykset voivat olla hyödyllisiä. Esimerkiksi lukiossa (pääsykokeessa käytettävä vanha opetussuunnitelma) kerrotaan Henlen lingon ja koolonin rakenne, tarkoitus ja toiminta. Näitä anatomisia osia ei kuitenkaan nimetä, mikä haittaa asian ymmärtämistä.

Ongelmaksi tässä tulee, että hakija joutuu käyttämään valtavasti aikaa ja vaivaa sen selvittämiseen, että missä asioissa saattaisi olla hyödyllistä lukiotason ylittävää tietoa. Useimmissa tapauksissa enemmän pääsykoepisteitä saa, jos ajan käyttää lukioasian opiskeluun.

Lääkisvalmennuksen biologian oppikirjoissa olemme tehneet tämän selvityksen opiskelijan puolesta. Siten kirjoissa on lukuisia kursivoituja kommentteja, joissa kerrotaan lukiotason ylityksestä ja perustellaan ylityksen hyödyllisyys.

Onnea opiskeluun ja ole yhteydessä, jos voimme olla avuksi!

Keskustelu