Lääketieteen opiskelu ulkomailla?
Lääketieteen opiskelu ulkomailla?
Kaikki tietävät, että lääketieteelliseen pääsy Suomessa on vaikeaa. Useat saattavatkin tästä syystä harkita suoraan opiskelua ulkomailla – ja trendi on alati kasvava. Ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee tätä nykyä ennätysmäärä suomalaisia. Esimerkiksi lukuvuonna 2015-2016 jopa 8000 suomalaista suoritti tutkintoa ulkomailla. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005.
Kaikista opintoaineista juuri lääke- ja hoitotieteiden opiskelu ulkomailla on kasvanut eniten. Määrä on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja lukuvuonna 2016-2017 yhteensä 956 suomalaisopiskelijaa suoritti lääkärin tutkintoa ulkomailla. Luku on huomattavan suuri, sillä esimerkiksi Suomessa 722 opiskelijaa aloitti lääketieteen opinnot vuonna 2017.
Ulkomailla on siis enemmän mahdollisuuksia ja paikkoja tarjolla lääketieteestä kiinnostuneille kuin Suomessa. Mutta, miten lääketieteen opiskelu sitten eroaa Suomesta?
Selkeimmät erot suomalaisen ja ulkomaalaisen lääketieteen tutkinnon välillä ovat hakukelpoisuus, opetuskieli, lukukausimaksut, oikeus harjoittaa ammattia Suomessa (ja EU-maissa, riippuen siitä missä tutkinto on suoritettu) sekä helpommat mahdollisuudet päästä sisään jopa ensimmäisellä yrittämällä.
Pääsykoe
Pääsykoe puuttuu useimmista ulkomaalaisista vaihtoehdoista. Sisäänpääsy edellyttää usein kuitenkin hyviä/erinomaisia arvosanoja ja/tai SAT-tyyppistä kriittistä lukutaitoa, matemaattisia taitoja sekä kirjoitustaitoa mittaavan yleisen tasotestin suorittamista (Ruotsissa Högeskoleprovet, Virossa SAT-testi biologiasta). Kielitaidon tulee olla riittävä ja englanninkieliseen opetukseen hakevan opiskelijan täytyy usein osoittaa kielitaitonsa suorittamalla jonkin kansainvälisesti hyväksytyistä testeistä (yleisimmin hyväksytyt IELTS-testi ja TOEFL-testi).
Opetuskieli
Vaikka Suomessa opiskellaan Suomeksi, on opetusmateriaalia ja luentoja myös ruotsiksi ja englanniksi. Ruotsissa lääkiksen opetuskieli on ruotsi, ja lääkis Ruotsissa onkin suosittu vaihtoehto suomenruotsalaisten parissa.
Muissa suomalaisten suosimissa ulkomaalaisissa yliopistoissa opetuskieli on tavallisesti englanti, mutta yleensä paikallista kieltä tulee suorittaa jokunen kurssi ja peruskielitaito on hyvä osata. Ainakin Latviassa opiskelijan täytyy kyetä haastattelemaan potilasta tämän äidinkielellä harjoittelun yhteydessä.
Lukukausimaksut
Lukukausimaksut ulkomaisissa yliopistoissa vaihtelevat. Seuraavassa taulukossa on muutamia esimerkkejä.
| Maa | €/vuosi | opetuskieli |
| Suomi | 0 | suomi |
| Ruotsi | 0* | ruotsi |
| Romania | 3 200 – 5 000 | englanti |
| Viro | 11 000 | englanti |
| Latvia | 7 000- 12 500 | englanti |
*Suomalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ruotsalaisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa.
Oikeus harjoittaa ammattia Suomessa:
Suomessa työskentely edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Jos siis haluat työskennellä opintojesi jälkeen lääkärinä Suomessa, tulee sinun hakea Suomeen palattuasi virallista toimilupaa Valviralta. EU-maassa suoritettu tutkinto pätee myös Suomessa ja Valvira hyväksyy sen samoilla periaatteilla kuin Suomessa suoritetun tutkinnon.
EU-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneet voivat joutua täydentämään opintojaan tai suorittamaan kelpoisuuskokeen ennen toimiluvan saamista.
Seuraavassa on vielä muutama linkki, joihin voit tutustua, jos lääkäriksi opiskelu ulkomailla kiinnostaa:
