Mitä asioita pääsykokeessa kysytään?

Lääketieteellisten alojen valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (2019) mukaisiin biologian, kemian ja fysiikan pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Matematiikka ei varsinaisesti kuulu pääsykoealueeseen, mutta sitä täytyy osata niin kemian kuin fysiikankin tehtävien ratkaisemiseksi. Lisäksi pääsykokeessa on usein ollut joitain yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat enemmän matemaattisia kuin varsinaisesti fysikaalisia tai kemiallisia. Matematiikasta on hyvä osata:

• Peruslaskusäännöt
• Yhtälöiden pyörittely
• Logaritmien käsitteleminen käsin ja taulukoiden avulla
• Prosenttilaskut
• Trigonometria
• Geometriaa fysiikan, kemian ja biologian sovellusten kannalta tärkeiltä osin, esimerkiksi pinta-ala- ja tilavuuslaskuja

Täysin aineistoihin perustuvia tehtäviä ei olla muutamaan vuoteen valintakokeessa enää nähty, ja painotus on siirtynyt enemmän puhtaasti lukiotasoisilla tiedoilla ratkaistaviin tehtävätyyppeihin. Tehtävät ovat kuitenkin edelleen laaja-alaisia ja usein haastavampia kuin esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa ja tehtävissä saattaa olla apuna aineistoa.

Valintakoe on sama niin yleislääketieteen, hammaslääketieteen kuin eläinlääketieteenkin hakijoille. Kokeessa on vuodesta 2017 asti saanut käyttää vain yksinkertaista nelilaskinta, mikä on vaikuttanut kokeen tehtävätyyppeihin ja tehnyt niistä lukuarvojen osalta monesti yksinkertaisempia verrattuna aiempiin vuosiin. Myös tehtävätyypit, joissa numeerista vastausta ei tarvitse antaa ollenkaan, ovat laskinuudistuksen myötä yleistyneet.

Lukiokurssien painotus lääkikseen pääsykokeessa

Meiltä kysytään usein, ovatko kaikki lukion fysiikan, kemian ja biologian kurssit yhtä tärkeitä lääketieteen pääsykokeeseen valmistauduttaessa. Tähän yleensä vastaamme, että kaikki ovat tärkeitä, mutta lääketieteellisen valintakokeissa on kyllä havaittavissa tiettyjä painotuksia.

Biologian osuus painottuu selkeästi ihmisen biologiaan ja esimerkiksi fysiikan laskuissa eksponentiaalinen väheneminen on viime aikoina esiintynyt useammassa kokeessa, minkä lisäksi sitä pystytään soveltamaan myös kemiassa. Seuraavassa on laatimamme tilasto siitä, miten eri lukion kurssit painottuvat pääsykokeessa:

Suurin osa lääketieteellisen valintakokeen tehtävistä on enemmän tai vähemmän soveltavia, joten usein voi olla vaikeaa sanoa selkeästi, mihin kurssiin tehtävä eniten liittyy. Tehtävät on luokiteltu sen mukaan, mikä kurssi on niihin vastaamisen kannalta kaikkein merkityksellisin, ja joskus tehtävän pisteet on jaettu useamman kurssin kesken.

Aineistotehtävät, joita siis on esiintynyt vuosina 2012-2015, on luokiteltu niiden kurssien osaksi, johon ne läheisimmin liittyivät. Myös näiden tehtävien osalta pisteet on tarvittaessa jaettu useamman kurssin kesken.

Lisäksi kuvaajassa on kategoriat ”matikka” ja ”vanha lops”. Matikka-kategorian alla on sellaisia tehtäviä, jotka vaativat matemaattista ongelmanratkaisua ja joita on vaikeaa yhdistää selkeästi mihinkään biologian, kemian tai fysiikan kurssiin. Vanha lops taas liittyy pääsykokeisiin 2012-2018, kun käytössä oli vielä lukion opetussuunnitelma vuodelta 2003. Tämän palkin tehtävät ovat sellaisia tehtäviä, joille ei löydy vastinetta uudesta lukion opetussuunnitelmasta ja joiden kaltaisiin ei näin ollen enää pysty lukiotiedoilla vastaamaan.

Biologia

Kuten kurssikohtaisesta taulukosta nähdään, biologian kursseista ylivoimaisesti tärkein on kurssi 4, ihmisen biologia. Seuraavaksi suurimmat pisteet ovat tulleet kurssista kolme, joka uudessa opetussuunnitelmassa käsittelee solua ja perinnöllisyyttä. Näiden kurssien painotus on ymmärrettävää siinä mielessä, että ne sisältävät tärkeitä asioita tulevia lääketieteen opintoja ajatellen – nämä kurssit antavat ne ihan ensimmäiset perusteet elimistön toiminnan ymmärtämiseksi.

Tilastojen valossa ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että ekologian kurssi on kiilaamassa aiemmin hallinneen bioteknologian ohitse, tosin erot näiden kurssien välillä ovat vielä suhteellisen pienet ja saattavat vaihdella vuosittain. Syy ekologian tärkeyden nousuun löytynee siitä tosiseikasta, että ilmastonmuutos ja ihmisen luonnolle aiheuttama häiriö ovat nousseet merkittäviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi. Aihe on sekä ajankohtainen että kriittinen, ja tämän vuoksi valikoituu helposti jossain muodossaan valintakoekysymykseksi.

Olemme kasanneet tilastoa myös aihealueista, joita biologiassa kysytään:

Kaavion kategoria ”evoluutio” pitää sisällään sekä evoluution historiallisen puolen että synteettisen evoluutioteorian – näistä jälkimmäinen on huomattavan paljon suuremassa roolissa, mutta myös elämän historiasta esiintyy aika ajoin muutamien pisteiden edestä kysymyksiä.

Kuten jälleen nähdään, on ihmisen biologian osaamista testattu vuodesta toiseen, ja siitä on ollut jaossa suuria pistemääriä. Pistemäärät kurssin sisällä painottuvat ennemmin fysiologiaan kuin anatomiaan, mutta anatomiaa ei tästä huolimatta kannata ylenkatsoa – hyvä anatomiantuntemus on edellytyksenä fysiologian kunnolliseen ymmärtämiseen, ja lisäksi anatomiasta tulevat kysymykset ovat usein tehtävätyypeistä selkeimmät. Anatomian kysymykset ovat pääsääntöisesti rakenteen nimeämistä, ja niissä on siis jaossa ”helpoimmat” valintakoepisteet, mikäli on vain jaksanut tunnollisesti opiskella, mikä rakenne löytyy mistäkin ja mille se näyttää.

Solubiologian hyvä osaaminen on toinen edellytys kunnolliselle fysiologian ymmärtämiselle, ja tämän lisäksi solubiologiasta itsestään tulee säännöllisesti kysymyksiä. Solubiologiaan kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Kolmoskurssin kurssikohtainen suuri piikki tulee melkein kokonaan solubiologiasta, mutta myös perinnöllisyydestä on säännöllisesti kysymyksiä, joskus laajoja ja suuria pisteitä tuottavia sellaisia. Perinnöllisyys kuuluu usein kysyttyjen asioiden piiriin, vaikka sen merkitys pääsääntöisesti onkin solubiologiaa pienempi.

Kuten kaavioista nähdään, muita aihealueita kysytään suhteellisen tasaisesti, ja painotus voi vaihdella vuosittain. Sen sijaan alueita, joita ei käytännössä ole ikinä kysytty ollenkaan, löytyy kyllä muutamia, ja ne ovat:

• Biologinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät
• Ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys
• Geeniteknologiaan liittyvät eettiset kysymykset sekä geeniteknologia jalostuksessa
• Vanhuuden mukanaan tuomat muutokset ihmiskehossa

Näiden lisäksi vain harvoin tai vain yksittäisten pisteiden arvoisesti kysyttyjä:

• Ihmisen evoluutio
• Elämän historia
• Erilaisten ekosysteemien ominaispiirteet (suotyypit, järvityypit jne.)
• Biometrinen yksilöntunnistus

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseiset asiat olisi turvallista jättää opiskelematta, sillä mikään ei takaa, etteikö juuri näitä asioita kysytä seuraavassa pääsykokeessa. Sama pätee myös listaan asioista, joita ei ole ikinä (toistaiseksi) kysytty.

Kemia

Kemian osalta kurssijakaumataulukko on siinä mielessä mielenkiintoinen, että vitoskurssi on muutaman viime vuoden perusteella menettämässä merkitystään tärkeimpänä kemian kurssina. Kun katsoo vuosilukuja, huomaa, että vitoskurssista on ollut suurien pistemäärien edestä kysymyksiä viimeksi vuonna 2015, ja varsinkin vuosina 2017, 2018 ja 2019 sen merkitys on ollut melkeinpä häviävän pieni. Sen sijaan kurssien kaksi ja kolme painoarvo on kasvanut huomattavasti.

Kurssin neljä osalta lähes koko palkki tulee hapetuslukujen käytöstä reaktion tasapainotuksesta sekä lyhyestä osiosta, joka käsittelee jaksollisen järjestelmän käyttämistä.

Kemiassa aihekokonaisuudet ovat enemmän hajotettuina eri kursseille kuin biologiassa. Tämän takia varsinkin kemiassa on pelkkien kurssikohtaisten painotuksien lisäksi syytä tutustua myös aihealuejakoon:

Orgaaninen kemia pitää sisällään asioita kursseilta kaksi ja kolme, myös hieman kurssilta yksi. Kategoriaan kuuluu:

• Funktionaaliset ryhmät
• Orgaanisten yhdisteiden reaktiot
• Orgaanisten yhdisteiden nimeäminen
• Isomeria (E/Z, enantiomeria, rakenneisomerian lajit)
• Muut pienemmät kokonaisuudet, jotka liittyvät orgaaniseen kemiaan (hiilen erilaiset hybridisaatiot ja miten ne vaikuttavat molekyylimuotoon, minkälaisia vuorovaikutuksia on erilaisten orgaanisten molekyylien väillä ja miten tämä vaikuttaa niiden ominaisuuksiin, orgaanisten molekyylien poolisuus/poolittomuus jne.)

Kategoria ”Jaksollinen järjestelmä, aineet ja sidokset” sisältää runsaasti asiaa, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa: siinä on sekä jaksollisen järjestelmän ominaisuudet, tavat, joilla eri atomit ja molekyylit vaikuttavat keskenään sekä yleisesti eri aineisiin ja niiden ominaisuuksiin liittyviä tehtäviä. Jaksollisen järjestelmän ominaisuudet ovat hajanaisesti eri kursseilla: niitä löytyy kursseilta yksi ja neljä, ja vähäisissä määrin myös kurssilla 2.

Jaksollinen järjestelmä on siinä mielessä hyvä pääsykoetärppi, että siihen liittyen tulee usein jonkin verran kysymyksiä. Lisäksi jaksollinen järjestelmä on kemian opiskelun perusyksikkö, ja sen rakenteen ja ominaisuuksien osaaminen auttaa myös muiden kemian osa-alueiden ymmärtämistä – alkuaineet eivät ole sattumalta jaksollisessa järjestelmässä niillä paikoilla kuin ovat.

Kuten taulukosta käy ilmi, on orgaanisen kemian merkitys kasvanut varsinkin vuoden 2017 laskinuudistuksen jälkeen. Tämän lisäksi ainemäärään ja konsentraatioon liittyviä laskuja on tasaisen varmasti kysytty aina, tosin niiden pisteosuudet vaihtelevat vuosittain jonkin verran.

Merkille pantavaa on se, kuinka rajusti varsinkin happoihin ja emäksiin liittyvät pH-laskut ovat vähentyneet. Niitä kysytään edelleen jonkin verran, mutta niiden pistemäärät ovat pudonneet huomattavasti ajasta, jolloin kokeessa sai käyttää nelilaskinta monimutkaisempaa laskinta. Lisäksi happoja ja emäksiä kysytään koko ajan enenevissä määrin muilla tavoilla kuin suorina pH-laskuina.

Muuten kemiasta kysytään melko lailla mitä vain sisältöä hieman vuodesta riippuen. Ainoat poikkeukset ovat sähkökemia, josta kysymyksiä on äärimmäisen harvoin ja josta ei ole ikinä ollut monivalintaa isompaa kysymystä, ja erilaisten materiaalien ominaisuudet. Koskaan valintakokeessa ei ole kysytty esimerkiksi komposiiteista tai keraameista mitään.

Fysiikka

Fysiikan tärkeimpinä kursseina voidaan tilastojen perusteella pitää kursseja neljä ja seitsemän. Kurssilla neljä opiskellaan voimia, liikettä, energian säilymistä ja liikeyhtälön kirjoittamista, ja näiden asioiden hallinta on monesti edellytys myös sellaisten tehtävien ratkaisussa, jotka ovat keskittyneet johonkin muuhun fysiikan osa-alueeseen. Varsinkin voimien tasapainon ja Newtonin toisen lain ymmärtäminen ja soveltaminen ovat olleet koko ajan kasvavassa merkityksessä – esimerkiksi sähköfysiikan ”esitehtävänä” täytyy ymmärtää, miten eri voimat vaikuttavat, jotta voidaan kirjoittaa tarvittava yhtälö ja ratkaista kysytty sähköfysiikan asia.

Kurssin seitsemän asioita kysytään myös tasaisen varmasti. Tällä kurssilla tärkeitä ovat eksponentiaalinen väheneminen (aktiivisuuslaskut, vaimenemislaskut ja puoliintumisaika) sekä ydinreaktiot niin erilaisten ydinreaktiotyyppien kuin niiden kirjoittamisenkin osalta. Hieman vähemmän kysyttyjä asioita ovat aaltohiukkasdualismi, perus- ja alkeishiukkaset sekä de Broglien aallot.

Näiden lisäksi keskenään melko tasaisilla painoarvoilla tulevat kurssit kaksi, kolme ja viisi. Sähkömagnetismia kysytään edelleen vain harvoin, vaikka sillä on lääketieteellisiä sovelluksia ja näin ollen voisi luulla, että sitä kysyttäisiin valintakokeessa. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole, mutta kuten yleensäkin, tämä ei tarkoita sitä, etteikö sitä juuri seuraavassa kokeessa voitaisi kysyä.

Olemme koonneet myös fysiikasta taulukon, josta käy ilmi kysytyt asiakokonaisuudet kurssijaon sijaan:

Kategorialla ”SI” viitataan yleensä monivalinnoissa esiintyneeseen tehtävätyyppiin, jossa pyydetään antamaan jokin johdannaissuure SI-järjestelmän perussuureina.

”Liike ja voima” pitää sisällään kaikki mahdolliset tehtävätyypit, joissa pääasiana on ollut liikkeen tutkiminen, voimien tasapaino tai muut sovellukset, jotka vaativat Newtonin lakeja. Se sisältää asioita kursseista yksi, neljä ja viisi. ”Energia” sen sijaan kattaa tehtävät, joissa on tarvittu työperiaatetta tai energian säilymistä.

Kurssin kolme sisältö jakautuu aihealuetaulukossa kahteen osaa: ”Kytkennät, Ohmin laki ja Kirchhoff”, joka nimensä mukaisesti sisältää tehtävät, jotka liittyvät kytkentöihin ja niihin liittyviin lakeihin, ja ”Sähköoppi”, joka kattaa kaikki muut kolmoskurssin asiat. Näistä painoarvo on perinteisesti enemmän sähköopissa, joka antaa avaimet muun muassa varattujen hiukkasten liikkeen tutkimiseen ja sähkökentän ominaisuuksien ymmärtämiseen. Tästä huolimatta kytkentöjä, Ohmin lakia ja Kirchhoffin lakeja kysytään säännöllisesti, ja joskus nämä asiat ovat olleet osana laajaa, pistesaldoltaan arvokasta tehtävää.

Fysiikan aihealuetaulukossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että verrattuna vuosiin 2012-2015, jolloin palkeissa löytyy vain muutamia värejä, ollaan siirrytty enemmän suuntaan, jossa kysytään monipuolisesti eri aihealueita. Ei siis ole enää riittänyt, että osaa pari asiaa erinomaisesti. Toisaalta taas suoritus ei ole välttämättä kaatunut jonkin yhden yksittäisen asiakokonaisuuden puutokseen.

Melko todennäköisesti voidaan sanoa, että jatkossakin tullaan kysymään Newtonin lakeihin liittyviä asioita ja aktiivisuuteen liittyviä laskuja. Sen sijaan asioita, joita ei käytännössä ikinä olla fysiikasta kysytty:

• Avaruus ja Aurinkokunta
• Energiatuotannon ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys energiataloudessa
• Planeettojen ja satelliittien liike
• Alkuaineiden synty

Fysiikan puolella asiaa on paljon, ja melkein kaikesta on ollut kysymyksiä. Yllä olevia asioita ja taulukoita voi käyttää suuntaviivojen antajina, mutta jälleen kerran, mitään ei kannata jättää kokonaan opiskelematta, mikäli paikka lääketieteellisessä on ensisijaisena tavoitteenasi.

Kuinka pääsykoepisteet ovat jakautuneet aihealueittain koko tänä aikana, kun käytössä on ollut lukion opetussuunnitelmaan perustuva valintakoe?

Teimme tähän kysymykseen vastaavat kaaviot, joista käy ilmi, kuinka pisteet ovat jakautuneet aineiden sisällä. Seuraavissa kaavioissa jokaisesta oppiaineesta on laskettu kokonaispisteet vuosilta 2012-2022 ja tämän jälkeen laskettu, kuinka suuri prosenttiosuus näistä kaikista pisteistä vastaa mitäkin aihealuetta.

Lisäksi usein kysytään, miten pisteet jakautuvat eri oppiaineiden välillä. Tässä kuvaaja, joka vastaa tähän kysymykseen: