Mene sisältöön
Hei taas kesäpäivien keskeltä!
Pääsykokeesta on kulunut jo reilusti aikaa, ja myös tulokset ovat olleet tiedossa jo hetken. Pienen kesätauon jälkeen olen kuitenkin jo palannut opiskelun pariin, joten nyt tuntuu sopivalta hetkeltä pysähtyä pohtimaan, millainen vuoden 2026 pääsykoe ja hakuvuosi lopulta olivat.
Suhtauduin pääsykokeeseen melko rennolla otteella, koska tiesin, että minulla ei ole mitään hävittävää. Joka tapauksessa edessä olisi vielä uusi hakuvuosi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin luovuttanut jo ennen koetta, vaan lähdin yrittämään parastani, mutta tiedostin tasoni. Lähdin syksyllä 2024 lukemaan biologiaa ja kemiaa nollapohjalta. Olen painottanut kemiaa enemmän, joten sen suhteen minulla oli melko luottavainen olo. Biologiassa oli kuitenkin vielä paljon puutteita enkä kokenut olevani valmis sen suhteen.
Niin, se pääsykoe...
Kun koepäivä koitti, nukuin pitkään ja otin aamun rennosti. Menin hyvissä ajoin koepaikalle ja kävelin omalle paikalleni väkijoukon mukana. Moni on uutisista katsottuaan kysynyt, että eikö minua ahdistanut noin suuri määrä hakijoita samassa kokeessa. Ei oikeastaan. Onhan se hurjaa, että niin suuresta hakijamäärästä vain pieni prosentti pääsee sisään. Mutta toisin ajateltuna, aina on ne jotkut, jotka sinne pääsevät ja hekin ovat vain ihmisiä. Uskon, että riittävän tavoitteellisella työnteolla pääsee siihen pieneen sisäänpäässeiden joukkoon mukaan.
Kokeen aikana päässäni liikkui vain, että tee tehtävät reippaasti mutta huolella. Kemian osiossa ajattelin, että nämä ovat tuttuja asioita eli luota osaamiseesi. Pari tehtävää osoittautui kuitenkin hieman haastaviksi, enkä ehtinyt keksiä niihin ratkaisuja. Biologian osio olikin sitten minun osaltani nopea. Biologian tehtäviä selatessani huomasin nopeasti, ettei koe osunut tällä kertaa omiin vahvuuksiini. Se oli pieni pettymys, mutta tiesin myös, ettei aikaa kannattanut käyttää tehtäviin, joihin minulla ei ollut realistisia mahdollisuuksia vastata oikein. Fysiikan osio oli omasta mielestäni haastava. Yritin ensin lähteä tekemään isompia avotehtäviä ja kirjoitin niihin kaiken, minkä osasin. Lopuksi pyrin keräämään monivalinnoista kaikki mahdolliset helpot pisteet.
Kun tulokset tulivat, minua jännitti avata Opintopolku. Ei siksi, että olisin odottanut opiskelupaikkaa, vaan siksi, että nyt selviäisi, oliko kehitystä todella tapahtunut. Ja olihan sitä onneksi tullut. Viime vuoteen verrattuna sain yli puolet enemmän pisteitä, mihin voi olla tyytyväinen. Vielä on kuitenkin runsaasti tekemistä, ja totta kai toivoisin olevani jo paremmassa vaiheessa. On kuitenkin palkitsevaa nähdä, että on kehittynyt, koska silloin tietää tehneensä asioita oikein ja opiskelutekniikat ovat olleet toimivia. Odotan tulevaa, koska haluan jatkaa kehittymistä ja löytää keinot yhä tehokkaampaan opiskeluun.
Katse kohti seuraavaa hakuvuotta
Olenkin jo pienen kesätauon jälkeen palannut opiskelun pariin. Lääkisvalmennuksen opiskelunohjauksessa päädyimme siihen, että kesän ajan panostan biologian opiskeluun. Olen ottanut käyttöön myös pari uutta opiskelutekniikkaa sitä varten. Olen muun muassa kirjoittanut lappuja huoneeni seinään kääntökorttiperiaatteella. Jo lappujen kirjoittaminen on auttanut muistamaan uusia asioita. Olen tehnyt lappuja niin, että etupuolelle kirjoitan esimerkiksi ”ohutsuolen entsyymit” ja kääntöpuolelle oikeat vastaukset. Näitä lappuja olen kerrannut, kunnes oikeat vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. Olen myös selittänyt asioita paljon ääneen ja muille, jotta opin asiat yksityiskohtaisesti ja ymmärrän niiden toimintamekanismit.
Tasapainottelua kesäloman ja opiskelun välillä
Kesä on haastavaa aikaa, kun haluaisi nauttia kesähelteistä, mutta myös saada tärkeitä opiskelutunteja talteen. Olenkin pyrkinyt löytämään sopivaa tasapainoa niiden välille, jotta mieli pysyy virkeänä ja opiskelu mielekkäänä. Jos on ollut hieno kesäpäivä, olen sallinnut itselleni siitä nauttimisen ja opiskellut esimerkiksi iltapainoitteisesti.
Haluan vielä onnitella kaikkia, joita lääkiksen opinnot odottavat syksyllä – todella ansaittua! Vaikka opiskelupaikka jäi vielä omalla kohdallani odottamaan, tiedän taas entistä paremmin, mitä minun täytyy tehdä päästäkseni tavoitteeseen seuraavana hakuvuotena.
Hyvää kesää kaikille,
Nanna
