Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn

Lain mukaan yliopistojen on varattava tietty määrä aloituspaikoista opiskelijoille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa korkeakouluun opiskelemaan. Tämä käytäntö on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen.

Vuonna 2026 lääketieteellisille aloille valitaan ylioppilastodistuksen perusteella pienin määrä hakijoita, joka ylittää 50 % aloituspaikoista. Todistusvalintaan voivat osallistua vain ensikertalaiset. Loput aloituspaikat täytetään valintakokeen tehneillä. Valintakokeen avulla sisään pääsee siis hieman alle 50 %, joista 20 prosenttiyksikköä oli varattu ensikertalaiskiintiölle. Siis uusista opiskelijoista vähintään 70 % on ensikertalaisia.

Lue lisää todistusvalinnasta.

Ensikertalaisen määritelmä

Ensikertalainen ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulussa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot eivät vaikuta ensikertalaisuuteen.

Olet siis ensikertalainen jos:

  • Et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
  • Et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen

Ensikertalaisuudesta saatu hyöty toistaiseksi

Aikaisempina vuosina valintakokeessa ensikertalaisuudesta on ollut hyötyä vain harvoin. Esimerkiksi vuonna 2025 lisäpisteitä sai vain Helsingin ruotsinkieliseen lääkikseen haettaessa. Vuonna 2026 ensikertalaisia valitaan kuitenkin 70 %, kun ennen valittiin 65 %. Siksi on mahdollista, että pääsykokeessa ensikertalaisuudesta on hyötyä useimmissa, tai jopa kaikissa, hakukohteissa.

Taulukosta näet ensikertalaisuudesta enimmillään saadun hyödyn raakapisteinä  (p.) koulutusohjelmittain:
Jos ensikertalaisudesta ei ole ollut hyötyä pääsykoevalinnassa, taulukkoon on merkattu viiva (-).

  2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017  2016 
Lääketiede Helsinki 2 p. 3 p. 5,5 p. 1 p.
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen)
Lääketiede Tampere 2 p.
Lääketiede Turku 2 p.
Lääketiede Kuopio 4,5 p. –  2,5 p.
Lääketiede Oulu 2,5 p. 1 p. 2,5 p. 2 p.
Hammaslääketiede Helsinki 14 p. 13 p.
Hammaslääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) ei hakua ei hakua ei hakua ei hakua ei hakua ei hakua   ei hakua –    –   
Hammaslääketiede Kuopio 16,3 p. 5,2 p. 11,5 p.
Hammaslääketiede Oulu 7 p. 6,5 p. 1 p. 3 p.
Hammaslääketiede Turku 4,5 p. 1,5 p. 6,5 p.
Eläinlääketiede 4,1 p.* 3 p.

*) Eläinlääketieteessä 2019 ensikertalaiset hyötyivät poikkeuksellisesti yhteispistekiintiössä noin 4 raakapisteen verran. Tämä on voinut kuitenkin tulla myös YO-arvosanoista.

Ensikertalaisuuden tarkoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kiintiöiden avulla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan enemmän uusia opiskelijoita suorittamaan korkeakoulututkintoja sekä kohdentamaan opiskelupaikat paremmin. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluista työmarkkinoille ja parantaa työllisyysastetta.

Ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta myös ei-ensikertalaiset voivat edelleen hakea opiskelemaan korkeakouluihin. Lain mukaan ensikertalaiskiintiöt eivät saa heikentää huomattavasti ei-ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, joten älä anna tämän uudistuksen häiritä tulevaisuuden suunnitelmiasi.

Toisen opiskelupaikan vastaanottaminen ja ensikertalaisuuden menettäminen

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa eikä väärää vastausta. On tietenkin epäreilua muita hakijoita kohtaan ottaa vastaan paikka jos ei ole aikomustakaan opiskella, mutta täytyy muistaa, että sisäänottokiintiöt on suunniteltu ottaen huomioon sen, etteivät kaikki valmistu.  Sen sijaan, jos ala esim. kemia tai biologia kiinnostaa sinua ja siitä voi olla hyötyä lääketieteellisessä pääsykokeessa ja myöhemmissä opinnoissasi, niin voi olla hyväkin idea ottaa paikka vastaan.

Toisaalta menetät samalla ensikertalaisuutesi, mikä voi vaikeuttaa lääkikseen pääsyä tulevaisuudessa. Jos et halua menettää ensikertalaisen asemaasi, niin voit esimerkiksi miettiä samojen aiheiden opiskelua avoimessa yliopistossa.

Ensikertalaisuuden menettämistä kannattaa harkita hyvin tarkkaan, koska yli puolet hakijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Tässä kiintiössä voivat hakea vain ensikertalaiset. Mikäli olet kirjoittanut erinomaiset yo-arvosanat aineista, joihin todistusvalinta pohjautuu vuodesta 2020 eteenpäin, sinun ei todennäköisesti kannatta ottaa muuta opiskelupaikkaa vastaan.

Mikäli ensisijainen väyläsi on pääsykokeen kautta, saattaa esimerkiksi fysiikan ja kemian yliopisto-opinnoista olla jopa merkittävää hyötyä pääsykokeessa. Muista kuitenkin, että yliopistossa ei opiskella lukion opetussuunnitelman mukaisesti, joten se myös saattaa viedä paljon arvokasta valmistautumisaikaa. Kysymykseen siitä, auttavatko yliopisto-opinnot pääsykokeessa, on hyvin henkilökohtainen ja loppupeleissä vain sinä itse voit tietää sen.

Ensikertalaisuus ja valmennuskurssit

Valmennuskursseillemme ovat tervetulleita niin ensikertalaiset kuin ei-ensikertalaisetkin. Kurssilaisten erilaiset taustat ovat rikkaus ja pienryhmissä opiskellessa on oppia mahdollista imeä myös muilta kurssilaisilta. Auttaessa kurssitoveria jää opetettava asia mieleen paremmin ja samalla saattaa nousta esiin kysymyksiä, joita ei itse ole osannut ajatella.

Mikä kurssi sitten sopii parhaiten ensikertalaisille? Tätä on mahdotonta sanoa suoralta kädeltä, sillä hakijoiden lähtötasot voivat vaihdella todella paljon. Tämän vuoksi suosittelemmekin olemaan yhteydessä päävalmentajaamme ja varaamaan ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämän tapaamisen avulla pystytään tekemään suunnitelma pääsykokeeseen valmistautumiseen ja tarvittaessa valitsemaan oikea valmennuskurssi hakijalle.

Ajankohtaista

Ilmaisia webinaareja ja avoimet ovet Lääkisvalmennuksella

Tule ilmaiseksi tutustumaan paikan päälle tai etänä! Järjestämme webinaarimuotoisia opetustilaisuuksia sekä avoimet ovet jälleen marras–joulukuussa.