Lääketieteellisen valinta
Kysymykseen siitä, mikä lääketieteellinen sopii juuri sinulle parhaiten, ei voi loppupeleissä vastata kukaan muu kuin sinä itse. Apuna päätöksen teossa voit kuitenkin käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Kuinka helppoa sisäänpääsy on?
Minkälainen on oma osaamisesi, haluatko vain varmistaa sisäänpääsyn vai oletko valmis yrittämään tarvittaessa useita kertoja päästäksesi juuri tiettyyn yliopistoon? Katso lisää: pisterajoista ja sisäänpääsyprosenteista. - Oletko kiinnostunut tutkijalinjoista?
Jos olet, niin lisensiaatin ohelle tutkijalinjoja tarjoaa Turun yliopisto. Sen sijaan Helsingin yliopistossa on mahdollista päästä ohjelmaan, joka tähtää tohtorin tutkintoon ja jota suoritat kesäisin jo lisensiaatin aikana. Muistakin yliopistoista löytyy kursseja tutkimuksesta kiinnostuneille. - Mitkä opetusmenetelmät sinulle sopivat?
Haluatko mieluummin perinteistä opetusta, jossa opiskeltava asia ensin opetetaan sinulle, ja sen jälkeen alat syventämään ja soveltamaan tietoa, vai koetko mieluisammaksi opiskelumuodoksi sen, että sinulle esitetään ongelma, ja sinun täytyy itse etsiä tieto ja oppi? Mikäli ensimmäinen vaihtoehto sopii sinun opiskelutyyliisi paremmin, ovat sinulle sopivammat yliopistot Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto tai Oulun yliopisto. Mikäli taas ongelmalähtöinen oppiminen tuntuu tehokkaammalta, sopii sinulle Helsingin tai Tampereen yliopisto. - Onko sinulle tärkeää saada paljon valinnaisuutta tutkintoosi?
Mikäli kaipaat tutkinnon perusrakenteeseen mahdollisimman paljon valinnaisuutta, ovat Helsingin ja Turun yliopistot sinulle soveltuvia. Mikäli taas mieluummin noudatat mahdollisimman pitkälle runkomaista rakennetta, on Oulu tai Itä-Suomen yliopisto sinulle paras ratkaisu.- Huomaa, että kaikissa yliopistoissa sinulla on mahdollista käydä enemmän valinnaisia kuin mitä tutkintoon on laskettu. Tällöin kokonaisopintopistemääräsi nousee yli 360 pisteen.
- Missä kaupungissa tai maantieteellisessä osassa Suomea haluat asua?
Jos koko lähipiirisi asuu Etelä-Suomessa, haittaisiko sinua muuttaa pohjoiseen tai päinvastoin? Uskallatko lähteä yksin kaupunkiin, josta et tunne ketään muuta, vaikka kukaan ystävistäsi ei hakisi kyseiseen kaupunkiin?- Jokaiseen opiskelijakaupunkiin muuttaa syksyisin runsaasti uusia opiskelijoita, jotka eivät tunne sieltä entuudestaan ketään. Löydät varmasti uusia ihmisiä elämääsi uudesta kaupungistasi – et ole ainoa, joka ei tunne ketään. Usein juuri korkeakouluopinnoista löytyykin ne ystävät, jotka pysyvät lähipiirissäsi koko loppuelämän.
- Minkä verran olet valmis maksamaan asumisesta?
Oletko valmis muuttamaan soluun ainakin joksikin aikaa, jos omaa asuntoa ei löydy? Ainakaan Helsingistä opiskelija-asuntoja hakiessa etusijalla oleva uusi ulkopaikkakuntalainenkaan opiskelija ei todennäköisesti löydä yksiötä ennen opintojen alkua – jonot asuntoihin voivat olla reilusti yli puoli vuotta. Niinpä solussa asuminen saattaa joissain kaupungeissa olla ainoa vaihtoehto ainakin aluksi. Lisäksi asuntojen hinnat vaihtelevat kaupungeittain, varsinkin isompien asuntojen tapauksessa.
Suomen lääkikset: yhtenevyydet ja erot
Suomen jokainen lääketieteellinen tiedekunta noudattaa lakisääteisiä määräyksiä, ja jokaisesta niistä saa laadukasta ja työhön valmistavaa opetusta. Lääkärin tutkinto kestää kuusi vuotta ja sisältää 360 opintopistettä. Tutkintojen runko on samankaltainen kaikissa yliopistoissa, mutta joitain pieniä vivahde-eroja löytyy. Mikäli mietit eri lääkiksien välillä, tässä on sinulle kerättynä joitain hyödyllisiä asioita. Kannattaa kuitenkin muistaa tutustua huolella myös harkinnassa olevien yliopistojen omiin nettisivuihin.
Yhden opintopisteen työtuntimääräksi on laskettu 27 tuntia. Tämä voi pitää sisällään luentoja, harjoitustöitä, ryhmätöitä, muita ohjattuja opintoja sekä itsenäistä opiskelua.
Opintojen rakenne
Jokaisessa lääketieteellisessä noudatetaan hyvin pitkälti ennalta määrättyä lukujärjestystä, ja lukujärjestys tiedekunnan sisällä on kaikille opiskelijoille muutamia valinnaisia opintoja lukuun ottamatta sama. Pieniä eroja yliopistojen väliltä löytyy:
- Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistojen lääketieteelliset noudattavat opintorakennetta, jossa prekliininen vaihe kestää kaksi ensimmäistä opintovuotta
- Tampereen yliopistossa prekliiniset opinnot kestävät 3,5 vuotta
Valinnaisuus
Valinnaisuus vaihtelee jonkin verran yliopistoittain. Alla on listattu valinnaisten opintojen määrä opintopisteittäin perustuen lukuvuoden 2024-2025 opetussuunnitelmiin. Valinnaisetkin opinnot on pakko suorittaa, mutta saat itse valita, mitä kursseja suoritat. Valinnaisten opintojen määrä on laskettu vähentämällä kokonaistutkintolaajuudesta ennalta määrättyjen pakollisten opintojen määrä.
- Helsingin yliopisto: 25 op
- Tampereen yliopisto: 15 op
- Turun yliopisto: 20 op
- Itä-Suomen yliopisto (Kuopion kampus): 10 op
- Oulun yliopisto: 9 op
Huomaa, että valinnaisia opintoja voi käydä myös enemmän, mutta tällöin kokonaisopintopistemääräsi nousee yli 360 op:n alarajan.
Erityislinjat
Joissakin yliopistoissa on mahdollista painottaa opintoja jo lisensiaatin vaiheessa enemmän esimerkiksi tutkijapuolelle.
Helsingin yliopistossa on mahdollista päästä heti ensimmäisen vuoden jälkeen mukaan lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinjalle. Ohjelma tähtää tohtorin tutkintoon, ja sitä on tarkoitus käydä lisensiaatin ohella. Ohjelmassa tutkijalääkäriopiskelija työskentelee viiden kesän ajan tutkijaryhmän kanssa. Ensimmäisenä ja toisena kesänä opiskelija pääsee osallistumaan 3–4 eri tutkijaryhmän tutkimuksiin tutustuakseen eri tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin.
Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma jakautuu myös suomen- ja ruotsinkielisiin opintolinjoihin, jotka ovat yhteishaussa erillisiä hakukohteita.
Turun yliopistosta löytyy kaksi eri tutkijalinjaa: kliininen tutkijalinja 15–40 op sekä molekyylilääketieteen tutkijalinja 40–42 op.
Näiden lisäksi Turun lääketieteellinen tarjoaa runsaasti erilaisia valinnaisten opintojen linjoja ja opintokokonaisuuksia:
- Ruotsinkielipainotteinen lääketieteen linja 12 op
- Lääketieteellisen pedagogiikan opinnot 20–25 op
- Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen 10 op
- Monialainen johtaminen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 10 op
- Monitieteinen sosiaali-, terveys- ja sivistysalan opintokokonaisuus 25–86 op
Opetusmenetelmät
Helsingin ja Tampereen yliopistot käyttävät ongelmalähtöistä oppimista. Tämä opetusmetodi perustuu siihen, että opiskelijoille annetaan jokin opiskeltavaan aineeseen liittyvä ongelma, jota opiskelijat sitten pohtivat pienryhmissä mentorin avustuksella. Lopuksi ongelmista ja ratkaisuista keskustellaan vielä yhdessä. Ongelmalähtöisen oppimisen tukena on myös perinteisiä opetusmenetelmiä.
Turku, Oulu ja Kuopio käyttävät perinteisiä luentoja, pienryhmäopetusta, demonstraatioita, simulaatioita, ryhmätöitä, verkko-opetusta, monimuoto-opiskelua ja tietenkin opintojen myöhemmissä vaiheissa myös potilaskontakteja. Näiden yliopistojen opetus on ”perinteisempää”, mutta silti hyvin monipuolista ja innostavaa. Se, mikä opetustyyli sopii kenellekin, on hyvin henkilökohtaista.
Jokaisessa yliopistossa on luento- ja ryhmätyötilojen lisäksi simulaatiosali, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön taitoja aitoja potilastilanteita simuloivissa tilanteissa. Esimerkiksi Turun simulaatiokeskus SimuCenter HCT:ssä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan muun muassa EKG- ja UKG-mittauksia, kanylointia, silmänpohjan tutkimusta ja haavojen ompelua.
Muut erityspiirteet
Turussa ja Oulussa on käytössä periodijärjestelmä, Turun lukuvuosi on jaettu viiteen ja Oulun neljään periodiin. Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä opinnot on jaettu erillisiksi jaksoiksi, jotka käydään ennalta määrätyssä järjestyksessä ja jotka muodostavat jatkumon.
Kuopiossa on käytössä kynnysjärjestelmä. Kynnykset sijoittuvat opintojen siirtymävaiheisiin, ja niiden yli siirtyminen edellyttää, että kaikki pakolliset aiemmat opinnot ovat suoritettuja. Kuopion kynnykset ovat kolmannen vuoden klinikkakynnys ja kuudennen vuoden kynnys.
Jatkokoulutus
Valmistunut lääkäri voi jatkokouluttautua ammatillisesti, jolloin puhutaan erikoistumisesta, tai tieteellisesti, jolloin jatkokoulutus johtaa tohtorin tutkintoon. Jatkokoulutuksen suhteen kannattaa muistaa, että erikoistumisen tai tohtoriohjelmaan haun kannalta ei ole merkitystä sillä, missä yliopistossa suoritit lääketieteen lisensiaatin arvon. Jatkokoulutuksesta ei siis tarvitse ymmärtää juuri mitään siinä vaiheessa, kun lääkikseen hakee. Alle on kuitenkin koostettu tietoa siitä kiinnostuneille.
Jokaisessa lääketiedettä opettavassa yliopistossa on mahdollista saada ammatillista jatkokoulutusta niin hammas- kuin yleislääketieteessäkin. Ammatilliset jatkokoulutusohjelmat lääketieteellisillä aloilla ovat:
- Erikoislääkärikoulutus (EL), 50 eri erikoistumisalaa
- Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK), joka johtaa oikeuteen toimia lääkärinä myös muissa EU-maissa
- Erikoishammaslääkärikoulutus (EHL), 5 eri erikoistumisalaa
- Erikoislääkärin lisäkoulutus
Lääketieteellisten alojen tohtoriohjelmat (tutkintonimike LT/HLT/ELT) vaihtelevat yliopistoittain:
Helsingin yliopisto
- Aivot ja mieli -tohtoriohjelma
- Biolääketieteellinen tohtoriohjelma
- Ihmisen käyttäytymisen tohtoriohjelma (Doctoral programme in human behaviour)
- Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma
- Kliininen tohtoriohjelma
- Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma
- Lääketutkimuksen tohtoriohjelma
- Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma
- Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma
- Suun terveystieteen tohtoriohjelma
- Väestön terveyden tohtoriohjelma
Tampereen yliopisto
- Lääketieteen tohtoriohjelma
- Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma
- Kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelma (englanninkielinen, alkaa vain joka toinen vuosi)
Turun yliopisto
- Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma
- Immunologian pilottitohtoriohjelma
- Kansallinen suun terveystieteiden tohtoriohjelma FINDOS-Turku
- Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma
- Turun kliininen tohtoriohjelma
Itä-Suomen yliopisto
- Kliininen tohtoriohjelma
- Lääketutkimuksen tohtoriohjelma
- Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma
- Terveystieteiden tohtoriohjelma
Oulun yliopisto
- Hammaslääketieteen tohtoriohjelma
- Lääketieteen tohtoriohjelma
- Biokemian ja molekyylilääketieteen tohtoriohjelma
Asuminen
Opiskeluajan käytännön asioista asuminen ja asumisen hinta todennäköisesti kiinnostavat kaupunkia valittaessa. Tässä pieni taulukko, johon olemme keränneet tietoa asumisesta eri kaupungeissa:
| Kaupunki | Opiskelija-asuntojen tarjoaja | Solun hinta, €/kk | Yksiön hinta, €/kk | Kaksion (perhe- tai kaveriasunto) hinta, €/kk | Isommat asunnot, €/kk |
| Helsinki* | HOAS | n. 270-519 | n. 500-747 | n. 500-1230 | >800 |
| Turku | TYS | n. 240-350 | n. 320-770, suurin osa yli 400 | n. 490-900 | >800 |
| Tampere | TOAS | n. 200-430 | n. 300-700, suurin osa yli 400 | n. 490-900 | n. 700-1195 |
| Kuopio | Kuopas | n. 225-410 | n. 280-700, suurin osa yli 400 | n. 500-950 | n. 700-1015 |
| Oulu | PSOAS | n. 160-370 | n. 240-540, suurin osa n. 300 | n. 370-630 | n. 560-791 |
*Asunnot nimenomaan Helsingin alueella, mikäli olet valmis muuttamaan esim. Espooseen tai Vantaalle, saatat saada asunnon hieman näitä hintoja halvemmalla
Sähkö ja vesi voivat tuottaa lisäkustannuksia. Kannattaa tarkistaa kohdekohtaisesti kuuluuko vesi ja sähkö vuokraan vai tuleeko esimerkiksi sähkösopimus solmia itse. Esimerkiksi Kuopas ja TOAS eivät lukeuta sähkömaksua vuokraan, vaan veloittavat kuukausittaisen sähkömaksun (Kuopas 12 €/kk, TOAS 23 tai 35 €/kk).
Yleisesti opiskelija-asuntoja on suhteellisen helppo saada muina aikoina kuin uuden lukukauden alussa. Tällöin uusien tulijoiden ruuhka on luonnollisesti suurin, ja suurin osa opiskelija-asuntosäätiöistä asettaakin ulkopaikkakunnilta tulevat etusijalle. Yksiöiden saatavuus on kaikista huonoin, omaa yksiötä joutuu jonottamaan keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Toki vaihtelua esiintyy oman budjetin ja ajankohdan mukaan.
Muita vaihtoehtoja opiskelijalle ovat kaupungin vuokra-asunnot, ja tietysti vapailta markkinoilta löytyy asuntoja – niiden hinnat vain saattavat olla varsin suuria opiskelijakaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Joitain erikoisempiakin asunnon tarjoajia löytyy: Esimerkiksi Helsingissä joillain opiskelijoiden pyörittämillä osakunnilla on asuntosäätiöitä, jotka tarjoavat opiskelijoille asuntoja monesti hieman HOASia halvemmalla.