Mitä lääkiksen pääsykokeessa kysytään?
Tälle sivulle on koottu lääkiksen pääsykokeen aihealue- ja moduulipainotuksia vuodesta 2012 alkaen.
Vuodesta 2025 eteenpäin lääkiksen pääsykokeena on toiminut valintakoe B, jolla voi hakea myös farmasialle, biokemialle, biolääketieteelle ja ravitsemustieteelle. Ainakin vuonna 2025 valintakoe B oli hyvin samankaltainen kuin edeltävät lääketieteellisten alojen pääsykokeet, joten sivua voi jossain määrin myös käyttää ohjeena siihen, mitä valintakokeessa B kysytään.
Lääketieteellisten alojen valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (2019) mukaisiin biologian, kemian ja fysiikan pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Matematiikka ei varsinaisesti kuulu pääsykoealueeseen, mutta sitä täytyy osata niin kemian kuin fysiikankin tehtävien ratkaisemiseksi. Lisäksi pääsykokeessa on usein ollut joitain yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat enemmän matemaattisia kuin varsinaisesti fysikaalisia tai kemiallisia. Matematiikasta on hyvä osata:
- Peruslaskusäännöt
- Yhtälöiden pyörittely
- Logaritmit
- Prosenttilaskut
- Trigonometria
- Geometriaa fysiikan, kemian ja biologian sovellusten kannalta tärkeiltä osin, esimerkiksi pinta-ala- ja tilavuuslaskuja
Täysin aineistoihin perustuvia tehtäviä ei olla muutamaan vuoteen valintakokeessa enää nähty, ja painotus on siirtynyt enemmän puhtaasti lukiotasoisilla tiedoilla ratkaistaviin tehtävätyyppeihin. Tehtävät ovat kuitenkin edelleen laaja-alaisia ja usein haastavampia kuin esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa ja tehtävissä saattaa olla apuna aineistoja.
Kokeessa käytetään koejärjestelmän omaa yksinkertaista funktiolaskinta. Se on jonkin verran yksinkertaisempi kuin hienoimmat ylioppilaskokeissa sallitut laskimet.
Lukiokurssien painotus lääkiksen pääsykokeessa
Meiltä kysytään usein, ovatko kaikki lukion fysiikan, kemian ja biologian moduulit yhtä tärkeitä lääketieteen pääsykokeeseen valmistauduttaessa. Tähän yleensä vastaamme, että kaikki ovat tärkeitä, mutta lääketieteellisen valintakokeissa on kyllä havaittavissa tiettyjä painotuksia.
Biologian osuus painottuu selkeästi ihmisen biologiaan, kun taas kemiassa orgaaniset yhdisteet ja reaktiot ovat tärkeimmässä asemassa. Fysiikassa aihepainotukset ovat suhteellisen tasaisia. Seuraavassa on laatimamme tilasto siitä, miten eri lukion moduulit painottuvat pääsykokeessa:
Pystyakseli kuvaa prosenttiosuutta keskimääräisen pääsykokeen pisteistä.
Suurin osa lääketieteellisen valintakokeen tehtävistä on enemmän tai vähemmän soveltavia, joten usein voi olla vaikeaa sanoa selkeästi, mihin moduuliin tehtävä eniten liittyy. Tehtävät on luokiteltu sen mukaan, mikä moduuli on niihin vastaamisen kannalta kaikkein merkityksellisin, ja joskus tehtävän pisteet on jaettu useamman moduulin kesken.
Aineistotehtävät, joita siis on esiintynyt vuosina 2012-2015, on luokiteltu niiden moduulien osaksi, johon ne läheisimmin liittyivät. Myös näiden tehtävien osalta pisteet on tarvittaessa jaettu useamman moduulin kesken.
Lisäksi kuvaajassa on kategoriat ”Matikka” ja ”Vanha”. Matikka-kategorian alla on sellaisia tehtäviä, jotka vaativat matemaattista ongelmanratkaisua ja joita on vaikeaa yhdistää selkeästi mihinkään biologian, kemian tai fysiikan moduuliin. Vanha-kategoria taas sisältää sellaiset tehtävät, joissa hyödynnettiin vanhoissa opetussuunnitelmissa esiintyneitä asioita, joille ei löydy vastinetta uudesta lukion opetussuunnitelmasta ja joiden kaltaisiin ei näin ollen enää pysty lukiotiedoilla vastaamaan.
Biologia
Kuten moduulikohtaisesta taulukosta nähdään, biologian moduuleista ylivoimaisesti tärkein on moduuli 5, ihmisen biologia. Seuraavaksi suurimmat pisteet ovat tulleet moduulista neljä, joka käsittelee solua ja perinnöllisyyttä. Näiden moduulien painotus on ymmärrettävää siinä mielessä, että ne sisältävät tärkeitä asioita tulevia bioalan ja lääketieteen opintoja ajatellen – nämä moduulit antavat ne ihan ensimmäiset perusteet elimistön toiminnan ymmärtämiseksi.
Moduulista 6 eli biologian sovelluksista kysytään selvästi eniten biotekniikkaa, ja muuta kysytään vähemmän. Tämä moduulin 6 loppuosa sekä moduulit 1-3 muodostavat kokeen vähemmän kysytyt osa-alueet. Niistäkin tulee kysymyksiä joka vuosi.
Olemme kasanneet tilastoa myös aihealueista, joita biologiassa kysytään:
Kaavion kategoria ”evoluutio” pitää sisällään sekä evoluution historiallisen puolen että synteettisen evoluutioteorian – näistä jälkimmäinen on huomattavan paljon suuremassa roolissa, mutta myös elämän historiasta esiintyy aika ajoin muutamien pisteiden edestä kysymyksiä.
Kuten jälleen nähdään, on ihmisen biologian osaamista testattu vuodesta toiseen, ja siitä on ollut jaossa suuria pistemääriä. Pistemäärät moduulin sisällä painottuvat ennemmin fysiologiaan kuin anatomiaan, mutta anatomiaa ei tästä huolimatta kannata ylenkatsoa – hyvä anatomiantuntemus on edellytyksenä fysiologian kunnolliseen ymmärtämiseen, ja lisäksi anatomiasta tulevat kysymykset ovat usein tehtävätyypeistä selkeimmät. Anatomian kysymykset ovat pääsääntöisesti rakenteen nimeämistä, ja niissä on siis jaossa ”helpoimmat” valintakoepisteet, mikäli on vain jaksanut tunnollisesti opiskella, mikä rakenne löytyy mistäkin ja mille se näyttää.
Solubiologian hyvä osaaminen on toinen edellytys kunnolliselle fysiologian ymmärtämiselle, ja tämän lisäksi solubiologiasta itsestään tulee säännöllisesti kysymyksiä. Solubiologiaan kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Moduulin neljä suuri piikki tulee melkein kokonaan solubiologiasta, mutta myös perinnöllisyydestä on säännöllisesti kysymyksiä, joskus laajoja ja suuria pisteitä tuottavia sellaisia. Perinnöllisyys kuuluu usein kysyttyjen asioiden piiriin, vaikka sen merkitys pääsääntöisesti onkin solubiologiaa pienempi.
Kuten kaavioista nähdään, muita aihealueita kysytään suhteellisen tasaisesti, ja painotus voi vaihdella vuosittain. Sen sijaan alueita, joita ei käytännössä ole ikinä kysytty ollenkaan, löytyy kyllä muutamia, ja ne ovat:
- Biologinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät
- Geeniteknologiaan liittyvät eettiset kysymykset sekä geeniteknologia jalostuksessa
- Vanhuuden mukanaan tuomat muutokset ihmiskehossa
Näiden lisäksi vain harvoin tai vain yksittäisten pisteiden arvoisesti kysyttyjä:
- Ihmisen evoluutio
- Elämän historia
- Erilaisten ekosysteemien ominaispiirteet (suotyypit, järvityypit jne.)
- Biometrinen yksilöntunnistus
- Jalostus
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseiset asiat olisi turvallista jättää opiskelematta, sillä mikään ei takaa, etteikö juuri näitä asioita kysytä seuraavassa pääsykokeessa. Sama pätee myös listaan asioista, joita ei ole ikinä (toistaiseksi) kysytty.
Kemia
Kemian osalta moduulijakaumataulukosta nähdään, että moduulit 3,4 ja 6 ovat tärkeimmässä roolissa. Tarkempaa tietoa kokeen aihejaosta nähdään seuraavasta kuvaajasta:
Kuvaajasta nähdään, että orgaaninen kemia, biomolekyylit, hapot ja emäkset sekä perus stoikiometrian laskut ovat hyvin suosittuja tehtävätyyppejä.
Kategoria ”ainemäärä, konsentraatio, kaasut” sisältää liuoslaskut, tyypilliset stoikiometrialaskut sekä ideaalikaasun tilanyhtälöä hyödyntävät laskut. Tämä menee hieman päällekkäin kategorian ”reaktioyhtälöt ja hapetusluvut” kanssa, kun kyse on tiettyyn reaktioon liittyvästä stoikiometrialaskusta
Orgaaninen kemia pitää sisällään asioita moduuleista 3 ja 4. Kategoriaan kuuluu:
- Funktionaaliset ryhmät
- Orgaanisten yhdisteiden reaktiot
- Orgaanisten yhdisteiden nimeäminen
- Isomeria
- Muut pienemmät kokonaisuudet, jotka liittyvät orgaaniseen kemiaan (hybridisaation vaikutus molekyylin muotoon, orgaanisten molekyylien väliset vuorovaikutukset ja näiden merkitys yhdisteen ominaisuuksien kannalta, orgaanisten molekyylien poolisuus/poolittomuus jne.)
Myös biomolekyylit ovat periaatteessa orgaanista kemiaa, mutta ne on tärkeytensä vuoksi eroteltu omaksi luokakseen.
Kategoria ”Jaksollinen järjestelmä, aineet ja sidokset” sisältää runsaasti asiaa, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa: siinä on sekä jaksollisen järjestelmän ominaisuudet, tavat, joilla eri atomit ja molekyylit vaikuttavat keskenään sekä yleisesti eri aineisiin ja niiden ominaisuuksiin liittyviä tehtäviä. Nämä aihealueet löytyvät pääasiassa moduulista 1 ja 2 sekä metallien osalta myös moduulista 5.
Jaksollinen järjestelmä on siinä mielessä hyvä pääsykoetärppi, että siihen liittyen tulee usein jonkin verran kysymyksiä. Lisäksi jaksollinen järjestelmä on kemian opiskelun perusyksikkö, ja sen rakenteen ja ominaisuuksien osaaminen auttaa myös muiden kemian osa-alueiden ymmärtämistä – alkuaineet eivät ole sattumalta jaksollisessa järjestelmässä niillä paikoilla kuin ovat.
Kuten taulukosta käy ilmi, on orgaanisen kemian ja biomolekyylien merkitys kasvanut varsinkin vuoden 2017 laskinuudistuksen jälkeen. Tämän lisäksi ainemäärään ja konsentraatioon liittyviä laskuja on tasaisen varmasti kysytty aina, tosin niiden pisteosuudet vaihtelevat vuosittain jonkin verran.
Merkille pantavaa on se, kuinka rajusti tasapaino- ja happamuuslaskut ovat vähentyneet. Etenkin hapoista ja emäksistä kysytään kuitenkin koko ajan enenevissä määrin muilla tavoilla kuin suorina pH-laskuina.
Muuten kemiasta kysytään melko lailla mitä vain sisältöä hieman vuodesta riippuen. Harvinaisemmaksi sisällöksi on jäänyt sähkökemia (tosin 2025 suhteellisen suuri painotus), kemian kokeellinen puoli, ympäristöasiat sekä erilaisten materiaalien ominaisuudet. Koskaan valintakokeessa ei ole kysytty esimerkiksi komposiiteista tai keraameista mitään.
Fysiikka
Fysiikassa koetehtävät ovat olleet suhteellisen tasaisesti jaettuna moduulien 3–8 välillä. Moduulissa 4 opiskellaan voimia, liikettä, energian säilymistä ja liikeyhtälön kirjoittamista, ja näiden asioiden hallinta on monesti edellytys myös sellaisten tehtävien ratkaisussa, jotka ovat keskittyneet johonkin muuhun fysiikan osa-alueeseen. Varsinkin voimien tasapainon ja Newtonin toisen lain ymmärtäminen ja soveltaminen ovat olleet koko ajan kasvavassa merkityksessä – esimerkiksi sähköfysiikan ”esitehtävänä” täytyy ymmärtää, miten eri voimat vaikuttavat, jotta voidaan kirjoittaa tarvittava yhtälö ja ratkaista kysytty sähköfysiikan asia.
Moduulin kahdeksan asioita kysytään myös tasaisen varmasti. Tällä kurssilla tärkeitä ovat eksponentiaalinen väheneminen (aktiivisuuslaskut, vaimenemislaskut ja puoliintumisaika) sekä ydinreaktiot niin erilaisten ydinreaktiotyyppien kuin niiden kirjoittamisenkin osalta. Mukana on myös jonkin verran lukiokirjoissa vähälle painoarvolle jääviä säteilyannoslaskuja. Vähemmän kysyttyjä asioita ovat aaltohiukkasdualismi, perus- ja alkeishiukkaset sekä de Broglien aallot.
Sähkömagnetismia kysytään edelleen hieman harvemmin, vaikka sillä on lääketieteellisiä sovelluksia ja näin ollen voisi luulla, että sitä kysyttäisiin valintakokeessa. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole, mutta kuten yleensäkin, tämä ei tarkoita sitä, etteikö sitä juuri seuraavassa kokeessa voitaisi kysyä.
Olemme koonneet myös fysiikasta taulukon, josta käy ilmi kysytyt asiakokonaisuudet kurssijaon sijaan:
Kategorialla ”Yksikkötarkastelu” viitataan yleensä monivalinnoissa esiintyneeseen tehtävätyyppiin, jossa pyydetään antamaan jokin johdannaissuure SI-järjestelmän perussuureina tai muuttamaan jokin yksikkö toiseen yksikköön.
”Liike ja voima” pitää sisällään kaikki mahdolliset tehtävätyypit, joissa pääasiana on ollut liikkeen (suora tai ympyräliike) tutkiminen, voimien tasapaino tai muut sovellukset, jotka vaativat Newtonin lakeja. Se sisältää asioita moduuleista yksi, neljä ja viisi. ”Energia ja työ” sen sijaan kattaa tehtävät, joissa on tarvittu työperiaatetta tai energian säilymistä.
Sähköopin sisältö jakautuu aihealuetaulukossa kahteen osaan: ”Kytkennät ja resistiivisyys”, joka nimensä mukaisesti sisältää tehtävät, jotka liittyvät kytkentöihin, virtapiireihin ja niihin liittyviin lakeihin. ”Muu sähköoppi” kattaa muut moduulin 6 asiat. Näiden kahden kategorian painotus on ollut kutakuinkin yhtä suuri.
”Aaltohiukkasdualismi” sisältää de Broglien aallot, röntgensäteilyn spektrin, mustan kappaleen säteilyn, valosähköisen ilmiön, Comptonin sironnan ja muut vastaavat ilmiöt.
Fysiikan aihealuetaulukossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että verrattuna vuosiin 2012-2015, jolloin palkeissa löytyy vain muutamia värejä, ollaan siirrytty enemmän suuntaan, jossa kysytään monipuolisesti eri aihealueita. Ei siis ole enää riittänyt, että osaa pari asiaa erinomaisesti. Toisaalta taas suoritus ei ole välttämättä kaatunut jonkin yhden yksittäisen asiakokonaisuuden puutokseen.
Melko todennäköisesti voidaan sanoa, että jatkossakin tullaan kysymään laajasti Newtonin lakeihin liittyviä asioita ja radioaktiiviseen hajoamiseen liittyviä laskuja. Sen sijaan asioita, joita ei käytännössä ikinä olla fysiikasta kysytty:
- Avaruus ja Aurinkokunta
- Energiatuotannon ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys energiataloudessa
- Planeettojen ja satelliittien liike
- Alkuaineiden synty
Fysiikan puolella asiaa on paljon, ja melkein kaikesta on ollut kysymyksiä. Yllä olevia asioita ja taulukoita voi käyttää suuntaviivojen antajina, mutta jälleen kerran, mitään ei kannata jättää kokonaan opiskelematta, mikäli paikka lääketieteellisessä on ensisijaisena tavoitteenasi.
Kuinka pääsykoepisteet ovat jakautuneet aihealueittain koko tänä aikana, kun käytössä on ollut lukion opetussuunnitelmaan perustuva valintakoe?
Teimme tähän kysymykseen vastaavat kaaviot, joista käy ilmi, kuinka pisteet ovat jakautuneet aineiden sisällä. Seuraavissa kaavioissa jokaisesta oppiaineesta on laskettu kokonaispisteet vuosilta 2012-2025 ja tämän jälkeen laskettu, kuinka suuri prosenttiosuus näistä kaikista pisteistä vastaa mitäkin aihealuetta.
Lisäksi usein kysytään, miten pisteet jakautuvat eri oppiaineiden välillä. Tässä kuvaaja, joka vastaa kysymykseen: