Pääsykokeesta ja LääkisTREENI-kurssista
Pääsykokeesta ja LääkisTREENI-kurssista
Moikka! Pääsykokeesta selvitty. Ajattelin avata hieman ajatuksia menneestä pääsykokeesta ja koko kurssikeväästä tässä postauksessa. Pääsykoe oli siis tämän viikon tiistaina ja olo on hyvin huojentunut siitä, että enää ei tarvitse olla lukemassa tuohon kokeeseen. Nyt olenkin aloittanut kesätyöt, jotka pitävät kyllä kiireisenä. Tulosten jännääminen alkaa varmasti viimeistään kesäkuun lopussa.
Pääsykoetta edeltävänä päivänä olo oli hyvin rauhallinen. Tiesin, että olen valmistautunut hyvin, tehnyt tänä vuonna paljon asioita oikein. Samalla päässä pyöri ajatus, olenko sittenkään oppinut vuodessa mitään? Voinko onnistua tänä vuonna, entä jos mokaankin taas? Yritin rauhoitella ja vakuutella itselleni, että olen varmasti tehnyt parhaani ja vielä enemmän. Se rauhoitti mieltä. Tiesin, että muillakin on varmasti samoja ajatuksia. Nyt pitää vain pitää pää kylmänä. Maanantai ilta tuli ja olinkin hyvin väsynyt. Ajattelin, että jes varmasti saisin nyt hyvin unta! No, en saanut. Nukuin pääsykoetta edeltävänä yönä valehtelematta ehkä kolme tuntia eli todella huonosti. Onneksi olin vähän aavistellut, että näin voisi käydä. Jääkaapissa odotti energiajuoma, jonka vetäsin aamulla. Sen voimalla mentiin koko päivä ja onneksi kokeessa ei väsyttänyt.
Koepäivänä jännitti todella paljon, joka vaikutti varmaan osaltaan myös siihen, että väsy ei painanut. Olin todella latautunut, hyvällä tavalla. Käytin aamulla koiran lenkillä, söin aamupalan ja katsoin vielä kerran edellisenä päivänä pakatut tavarat läpi. Kaikki oli mukana, eikun menoksi Saavuin koepaikalle kahdeksan maissa ja ulkona oli jono. Se oli hauska, sillä edellisenä vuotena sain lampsia kahdeksalta suoraan sisään messukeskukseen, mutta tänä vuonna oli eri tilanne. Jonossa oleminenkin jännitti, ympärillä oli todella jännittyneitä ihmisiä, mutta olo oli silti odottava.
Ensimmäinen ajatus kokeen jälkeen oli se, että siinä oli elämäni nopeimmat viisi tuntia. Koe meni todella nopeasti. Fiilikset olivat ihan hyvät kokeen jälkeen. Aika loppui kesken niin kuin viime vuonnakin, mutta tiesin, että niin kävi monelle muullekin. Biologia ja fysiikka oli aika perus tasoa, jos vertaa viime vuoteen, mutta kemia oli ehdottomasti minunkin mielestä haastavin. Jopa haastavampi kuin viime vuonna. En katsonut malliratkaisuja ja yritän olla katsomattakin, sillä sieltä tulee poikkeuksetta pahamieli. 😀 Odotellaan heinäkuuhun ja katsotaan mihin tuo suoritus riittää.
Toivon, että koulunpenkille!
Lääkisvalmennuksen kurssikevät on ollut itselle hyvin antoisa. Vaikka koen, että olen enemmän yksin puurtaja kuin ryhmässä oppija, on satunnaiset ryhmäopiskelut antanut itselle ajateltavaa. Eniten olen hyödyntänyt laskareita omassa opiskelussa, sillä kysymyksiä kyllä syntyi ja niihin sai aina vastauksen. Tykkäsin Lääkisvalmennukseen apuopeista todella paljon! He halusivat aina löytää oikean vastauksen ja ratkaisun kysymykseen. Jos sitä ei tiedetty heti, niin asia selvitettiin. Hippokampuksesta löytyvä kurssimateliaali on kattava ja tehtäviä oli paljon. Harjoituskokeet olivat vaikeita, mutta pidän asiaa vain positiivisena. Koen, että juurikin pääsykoe tuntui näiden jälkeen helpommalta. Harjoituskokeet oli järjestetty sujuvasti Craniumilla, eikä niiden tekemisessä ollut itsellä teknisiä ongelmia. Kokeiden tarkitus oli aina myös todella nopea.
Kiitos Lääkisvalmennukselle näistä viidestä kuukaudesta! Rentouttavaa kesää ihan jokaiselle!
-Elisa
