Kuulumisia Treenikurssilta, osa 2
Kuulumisia Treenikurssilta, osa 2
Kurssilaisemme Pihla kertoo kuulumisia kurssilta. Hän on LääkisTREENI-kurssilla ja pyrkii eläinlääkikseen.
Lähestyvän kevään voi havaita koko ajan lisääntyvästä valon määrästä. Itse huomaan kasvavan
valon määrän piristävän, vaikka kevään eteneminen muistuttaa myös tulevasta pääsykokeesta.
Valmennuskurssin ensimmäinen, pitkälti lukio-oppimäärän kertaukseen painottunut osuus on
takana päin, ja kirjoituksien aikaisen kurssitauon teemaopetuksen jäljiltä olemme siirtyneet
loppukurssin ohjelmaan. Simuloituja kokeita on tiiviimpään tahtiin kuin alkukevään aikana, ja
tarkistettavien kokeiden lisäksi olemme saaneet myös itsenäisesti tehtäviä.
Opetuksessa on keskitytty näin loppupuoliskolla kurssia myös koetaktiikkaan liittyviin tekijöihin.
Kävimme esimerkiksi yhdessä läpi vastaustekniikkaa sekä yksityiskohtaisesti
Lääkisvalmennuksen kokeiden mukana tulevan harjoituskokeen analysointitaulukon täyttämistä
ja arviointia. Kokeen analysointitaulukko toimii eräänlaisena työkaluna, jonka pohjalta voi
miettiä, millaisista asioista pistemenetyksiä on tullut. Tämän perusteella löytää apua oman
koesuorituksen tulkintaan ja pystyy mukauttamaan omaa lukusuunnitelmaa ja ajankäyttöä
oikeaan suuntaan. Itse koin tämän todella hyödylliseksi, sillä havaitsin esimerkiksi joidenkin
laskujen kohdalla, joita en harjoituskokeessa kyennyt ratkaisemaan, että kyse on enemmänkin
ongelmanratkaisutaidoista kuin tietopuutteista.
Olen pitänyt siitä, että kurssiin kuuluvien simuloitujen kokeiden jälkeinen apuopelaskari on ollut
harjoituskokeen läpikäynnin teemalla. Discordissa puhekanavilla tehtävien yhdessä miettiminen
pienissä ryhmissä, joissa apuopettajat kiertävät auttamassa ja vastailemassa herääviin
kysymyksiin on ollut todella hyödyllistä erityisesti sellaisten tehtävien kohdalla, jotka eivät ole
edenneet koetilanteessa ongelmanratkaisusyistä. On ollut hienoa ja opettavaista, että vaikean
oloiset ja kokeessa ratkeamattomat tehtävät avautuvat yhdessä miettimällä. Samalla sitä
huomaa, että ne ovatkin sellaisia, joihin oikeasti kykenee.
Useamman harjoituskokeessa olevan tai muun haastavan tehtävän kohdalla olen havainnut,
että minulle vaikeinta saattaa olla ymmärtää, mitä tehtävässä oikeasti haetaan. Kun yrittää
hahmottaa laskujen tilanteita paremmin, monet niistä muuttuvatkin paljon helpommiksi.
Tarkkana saa olla myös erilaisten sanamuotojen kanssa, joita tehtävissä esiintyy, sillä
esimerkiksi kymmenen kertaa jokin tilavuus onkin eri asia kuin kymmenkertainen tilavuus.
Laskareissa meillä on ollut viime aikoina tarjolla haastavia tehtäväsettejä, joihin ei löydy suoria
ratkaisuesimerkkejä mallivastauksina, vaan tehtäviin voi pyytää apua laskareissa. Tehtävät ovat
olleet tasoltaan vaikeita, mutta toisaalta ehkä juuri sellaisilla harjoituksilla on hyvä yrittää
kehittää ongelmanratkaisutaitoja kun joutuu oikeasti miettimään kunnolla. Varsinkin haastavien
tehtävien kohdalla oppii arvostamaan laatua määrän sijasta, sillä pitkään, mahdollisesti
porukassa pohdittu tehtävä, joka lopulta ratkeaa, tuntuu jäävän jotenkin tavanomaista paremmin
mieleen ja tulee ajatelleeksi tehtäviä uudelta kannalta.
Yhdessä tehtävien pohtiminen tai ylipäätänsä yhteisopiskelu on minulle uusi
opiskelumenetelmä, joka on tullut kuvioihin mukaan valmennuskurssin kautta. Olen havainnut,
että erityisesti haastavien tehtävien pohtiminen yhdessä pienissä porukoissa on tehokasta,
koska silloin on monta ajatustapaa lähestyä ongelmaa ja kun selittää omia näkemyksiä tai
ajatuksia tehtävästä kaverille, joutuu myös itse prosessoimaan, miten se oikeasti menee.
Tehtävät, jotka saavat aivot solmuun ja pistävät kunnolla ajattelemaan, ovatkin ehkä niitä
helmiä, jotka vievät omaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja eteenpäin.
