Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn

Lain mukaan yliopistojen on varattava tietty määrä aloituspaikoista opiskelijoille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa korkeakouluun opiskelemaan. Tämä käytäntö on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen. Löydät tältä sivulta hyödyllistä tietoa ensikertalaiskiintiöihin liitten.

Mikä siis on ensikertalainen?

Ensikertalainen ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulussa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot eivät vaikuta ensikertalaisuuteen.

Jos sinulla on siis jo korkeakoulututkinto suoritettuna tai olet ottanut vastaan korkeakoulupaikan vuoden 2014 jälkeen, sinua ei luokitella ensikertalaiseksi.

Mikä on ensikertalaiskiintiöiden tarkoitus?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kiintiöiden avulla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan enemmän uusia opiskelijoita suorittamaan korkeakoulututkintoja sekä kohdentamaan opiskelupaikat paremmin. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluista työmarkkinoilla ja parantaa työllisyysastetta.

Ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta myös ei-ensikertalaiset voivat edelleen hakea opiskelemaan korkeakouluihin. Lain mukaan ensikertalaiskiintiöt eivät saa heikentää huomattavasti ei-ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, joten älä anna tämän uudistuksen häiritä tulevaisuuden suunnitelmiasi.

Kuinka suuret ensikertalaiskiintiöt ovat?

Vuosina 2016 ja 2017 yliopistot varasivat lääketieteellisissä tiedekunnissa (lääkis, hammaslääkis ja eläinlääkis) 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille.

Vuonna 2018 ei suuria muutoksia tule ensikertalaiskiintiöihin. Esimerkiksi Turun lääkiksen 145 aloituspaikasta on varattu 94 ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville hakijoille. Helsingissä 145 paikasta 96 on varattu ensikertalaisille. Noin 65% aloituspaikoista menee siis ensikertalaisille myös vuonna 2018.

Kaikkien ensikertalaisten tulee myös suorittaa pääsykoe hyväksytysti ja täyttää muut valintakriteerit. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole tarpeeksi hakijoita, jotka ovat esimerkiksi suorittaneet pääsykokeen hyväksytysti, voidaan paikat täyttää ei-ensikertalaisilla hakijoilla.

Tuleeko ensikertalaisten asema paranemaan merkittävästi?

Edellisinä vuosina ensikertalaiset eivät ole hyötyneet merkittävästi asemastaan. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ensikertalaisuudesta saatava hyöty on ollut varsin vähäistä. Alla olevasta taulukosta näet ensikertalaisuudesta saadun hyödyn vuonna 2016.

Ensikertalaisuudesta saatu hyöty vuonna 2016
Lääketiede Helsinki1 piste
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen)ei hyötyä
Lääketiede Tampereei hyötyä
Lääketiede Turkuei hyötyä
Lääketiede Kuopio2,5 pistettä
Lääketiede Oulu2 pistettä
Hammaslääketiede Helsinkiei hyötyä
Hammaslääketiede Helsinki (ruotsinkielinen)ei hyötyä
Hammaslääketiede Kuopio11,5 pistettä
Hammaslääketiede Oulu3 pistettä
Hammaslääketiede Turku6,5 pistettä
Eläinlääketiedeei hyötyä

Ensikertalaisten määrät tulevat kuitenkin tulevaisuudessa vähenemään, sillä määritelmän vuoden 2014 raja pysyy samana, jolloin ensikertalaisten asema luultavasti paranee muihin hakijoihin verrattuna. Ensikertalaiset huomioidaan myös hakukohteen muissa aloituspaikoissa eli kiintiöt eivät voi huonontaa ensikertalaisten asemaa.

Satunnaisvaihtelun vuoksi yksittäisiä eroavaisuuksia voi tulla hakukohteissa, jos samaan paikkaan hakee poikkeuksellisen paljon hyviä hakijoita. Vuodesta 2018 eteenpäin henkilö voi hakea samassa haussa useampaan kohteeseen, joka kuitenkin tasoittaa tilannetta

Kannattaako ottaa vastaan toinen opiskelupaikka, jos en pääse lääkikseen ja aion hakea uudelleen?

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa eikä väärää vastausta. On tietenkin epäreilua muita hakijoita kohtaan, ottaa vastaan paikka jos ei ole aikomustakaan opiskella, mutta täytyy muistaa, että sisäänottokiintiöt on suunniteltu ottaen huomioon sen, etteivät kaikki valmistu.  Sen sijaan, jos ala esim. kemia tai biologia kiinnostaa sinua ja siitä voi olla hyötyä lääketieteellisessä pääsykokeessa ja myöhemmissä opinnoissasi, niin voi olla hyväkin idea ottaa paikka vastaan.

Toisaalta menetät samalla ensikertalaisuutesi, mikä voi vaikeuttaa lääkikseen pääsyä tulevaisuudessa. Jos et halua menettää ensikertalaisen asemaasi, niin voit esimerkiksi miettiä samojen aiheiden opiskelua avoimessa yliopistossa.

Ensikertalaisuus ja valmennuskurssit

Valmennuskursseillemme ovat tervetulleita niin ensikertalaiset kuin ei-ensikertalaisetkin. Kurssilaisten erilaiset taustat ovat rikkaus ja pienryhmissä opiskellessa on oppia mahdollista imeä myös muilta kurssilaisilta. Auttaessa kurssitoveria jää opetettava asia mieleen paremmin ja samalla saattaa nousta esiin kysymyksiä, joita ei itse ole osannut ajatella.

Mikä kurssi sitten sopii parhaiten ensikertalaisille? Tätä on mahdotonta sanoa suoralta kädeltä, sillä hakijoiden lähtötasot voivat vaihdella todella paljon. Tämän vuoksi suosittelemmekin olemaan yhteydessä päävalmentajaamme ja varaamaan ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämän tapaamisen avulla pystytään tekemään suunnitelma pääsykokeeseen valmistautumiseen ja tarvittaessa valitsemaan oikea valmennuskurssi hakijalle.

Hyödyllisiä linkkejä ensikertalaiskiintiöistä yliopistoissa: