Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn

Lain mukaan yliopistojen on varattava tietty määrä aloituspaikoista opiskelijoille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa korkeakouluun opiskelemaan. Tämä käytäntö on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen. Vuodesta 2020 eteenpäin 51% lääkispaikoista varataan ensikertalaisille, jotka valitaan koulutusohjelmaan ylioppilastodistuksen perusteella. Lue lisää todistusvalinnasta.

Löydät tältä sivulta hyödyllistä tietoa ensikertalaiskiintiöihin liittyen.

Ensikertalaisen määritelmä

Ensikertalainen ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulussa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot eivät vaikuta ensikertalaisuuteen.

Olet siis ensikertalainen jos:

  • Et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
  • Et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen

Ensikertalaisuudesta saatu hyöty toistaiseksi

Edellisinä vuosina ensikertalaiset eivät ole hyötyneet merkittävästi asemastaan. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ensikertalaisuudesta saatava hyöty on ollut varsin vähäistä. Kuitenkin vuoden 2018 yhteishaussa ensikertalaisten asema parani merkittävästi monissa tiedekunnissa. Kaikista huomattavin hyöty oli Helsingin hammaslääketieteellisessä, jossa ensikertalaiset saivat 13 pisteen etumatkan.

Vuosi 2019 toi mukanaan sen, että ensikertalaisuudesta oli kaikkialle hyötyä jonkun verran, – lukuunottamatta ruotsinkielistä koulutusohjelmaa – hammaslääketieteisiin merkittävästi. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa hammaslääketieteen ensikertalaiset hakijat hyötyivät historiallisen merkittävät 16,3 raakapistettä, jotka kuitenkin vastaavat joko kahta lyhyttä tai yhtä hyvin laajaa tehtävää! Eläinlääketieteelliseen hakevat koepistejonolaiset eivät hyötyneet ensikertalaisuudestaan, kun taas yhteispistejonossa ensikertalaisuudesta oli 1,944 skaalatun pisteen verran hyötyä.

Hammaslääketieteissä hakukohteet sijoittuivat vuonna 2019 vaikeudeltaan erilailla kuin yleensä: Helsinki oli helpoin sekä ensikertalaisille että ei-ensikertalaisille! Ei-ensikertalaisille hammaslääketieteen hakijoille Itä-Suomen yliopisto oli kaikkein vaikein, kun ensikertalaisille se puolestaan oli toisiksi helpoin hakukohde. Lue lisää sivuiltamme pääsykoe 2019 sekä pisterajat lääketieteellisiin koulutusohjelmiin.

Alla olevasta taulukosta näet ensikertalaisuudesta enimmillään saadun hyödyn koulutusohjelmittain (raakapisteinä) 2016-2019.

Ensikertalaisuudesta saatu hyöty vuonna 2016201720182019
Lääketiede Helsinki1 pisteei hyötyä5,5 pistettä3 pistettä
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen)ei hyötyäei hyötyäei hyötyäei hyötyä
Lääketiede Tampereei hyötyäei hyötyäei hyötyä2 pistettä
Lääketiede Turkuei hyötyäei hyötyäei hyötyä 2 pistettä
Lääketiede Kuopio2,5 pistettäei hyötyäei hyötyä 4,5 pistettä
Lääketiede Oulu2 pistettä2,5 pistettä1 piste2,5 pistettä
Hammaslääketiede Helsinkiei hyötyäei hyötyä13 pistettä 14 pistettä
Hammaslääketiede Helsinki (ruotsinkielinen)ei hyötyäei hyötyäei hakuaei hakua
Hammaslääketiede Kuopio11,5 pistettäei hyötyä5,2 pistettä 16,3 pistettä
Hammaslääketiede Oulu3 pistettä1 piste6,5 pistettä7 pistettä
Hammaslääketiede Turku6,5 pistettäei hyötyä1,5 pistettä4,5 pistettä
Eläinlääketiedeei hyötyäei hyötyä3 pistettä4,1 pistettä*

*Eläinlääketieteen ensikertalaisten hyöty oli yhteispistejonossa, joten se on voinut tulla myös todistuksesta. 4,1 pistettä on määrä, joka se olisi koepisteiden raakapisteistä.

Ensikertalaiskiintiöiden koko

Vuosina 2016, 2017 ja 2018 yliopistot varasivat lääketieteellisissä tiedekunnissa (lääkis, hammaslääkis ja eläinlääkis) 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille. Tämä kiintiö on voimassa myös vielä 2019.

Vuonna 2020 aloituspaikoista 51% on varattu ensikertalaisille, jotka valitaan lääketieteelliseen ylioppilastodistuksen perusteella. Tämä uudistus koskee niin yleis-, hammas- kuin eläinlääketiedettäkin. Loput paikat täytetään pääsykokeen perusteella. Pääsykoevalinnassa voivat tulla valituksi sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset.

Ensikertalaisuuden tarkoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kiintiöiden avulla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan enemmän uusia opiskelijoita suorittamaan korkeakoulututkintoja sekä kohdentamaan opiskelupaikat paremmin. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluista työmarkkinoilla ja parantaa työllisyysastetta.

Ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta myös ei-ensikertalaiset voivat edelleen hakea opiskelemaan korkeakouluihin. Lain mukaan ensikertalaiskiintiöt eivät saa heikentää huomattavasti ei-ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, joten älä anna tämän uudistuksen häiritä tulevaisuuden suunnitelmiasi.

Toisen opiskelupaikan vastaanottaminen ja ensikertalaisuuden menettäminen

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa eikä väärää vastausta. On tietenkin epäreilua muita hakijoita kohtaan ottaa vastaan paikka jos ei ole aikomustakaan opiskella, mutta täytyy muistaa, että sisäänottokiintiöt on suunniteltu ottaen huomioon sen, etteivät kaikki valmistu.  Sen sijaan, jos ala esim. kemia tai biologia kiinnostaa sinua ja siitä voi olla hyötyä lääketieteellisessä pääsykokeessa ja myöhemmissä opinnoissasi, niin voi olla hyväkin idea ottaa paikka vastaan.

Toisaalta menetät samalla ensikertalaisuutesi, mikä voi vaikeuttaa lääkikseen pääsyä tulevaisuudessa. Jos et halua menettää ensikertalaisen asemaasi, niin voit esimerkiksi miettiä samojen aiheiden opiskelua avoimessa yliopistossa.

Varsinkin vuodesta 2019 eteenpäin ensikertalaisuuden menettämistä kannattaa harkita hyvin tarkkaan, koska vuodesta 2020 alkaen yli puolet hakijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Tässä kiintiössä voivat hakea vain ensikertalaiset. Mikäli olet kirjoittanut erinomaiset yo-arvosanat aineista, joihin todistusvalinta pohjautuu vuodesta 2020 eteenpäin, sinun ei todennäköisesti kannatta ottaa muuta opiskelupaikkaa vastaan.

Mikäli ensisijainen väyläsi on pääsykokeen kautta, saattaa esimerkiksi fysiikan ja kemian yliopisto-opinnoista olla jopa merkittävää hyötyä pääsykokeessa. Muista kuitenkin, että yliopistossa ei opiskella lukion opetussuunnitelman mukaisesti, joten se myös saattaa viedä paljon arvokasta valmistautumisaikaa. Kysymykseen siitä, auttavatko yliopisto-opinnot pääsykokeessa, on hyvin henkilökohtainen ja loppupeleissä vain sinä itse voit tietää sen.

Ensikertalaisuus ja valmennuskurssit

Valmennuskursseillemme ovat tervetulleita niin ensikertalaiset kuin ei-ensikertalaisetkin. Kurssilaisten erilaiset taustat ovat rikkaus ja pienryhmissä opiskellessa on oppia mahdollista imeä myös muilta kurssilaisilta. Auttaessa kurssitoveria jää opetettava asia mieleen paremmin ja samalla saattaa nousta esiin kysymyksiä, joita ei itse ole osannut ajatella.

Mikä kurssi sitten sopii parhaiten ensikertalaisille? Tätä on mahdotonta sanoa suoralta kädeltä, sillä hakijoiden lähtötasot voivat vaihdella todella paljon. Tämän vuoksi suosittelemmekin olemaan yhteydessä päävalmentajaamme ja varaamaan ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämän tapaamisen avulla pystytään tekemään suunnitelma pääsykokeeseen valmistautumiseen ja tarvittaessa valitsemaan oikea valmennuskurssi hakijalle.

Hyödyllisiä linkkejä ensikertalaiskiintiöistä yliopistoissa: