Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn

Lain mukaan yliopistojen on varattava tietty määrä aloituspaikoista opiskelijoille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa korkeakouluun opiskelemaan. Tämä käytäntö on ollut käytössä vuodesta 2016 alkaen. Löydät tältä sivulta hyödyllistä tietoa ensikertalaiskiintiöihin liitten.

Kuka on ensikertalainen?

Ensikertalainen ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomalaisessa korkeakoulussa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot eivät vaikuta ensikertalaisuuteen.

Olet siis ensikertalainen jos:

  • Et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
  • Et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen

Kuinka paljon hyötyä on ensikertalaisuudesta?

Edellisinä vuosina ensikertalaiset eivät ole hyötyneet merkittävästi asemastaan. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ensikertalaisuudesta saatava hyöty on ollut varsin vähäistä. Kuitenkin vuoden 2018 yhteishaussa ensikertalaisten asema parani merkittävästi monissa tiedekunnissa. Kaikista huomattavin hyöty oli Helsingin hammaslääketieteellisessä, jossa ensikertalaiset saivat 13 pisteen etumatkan. Alla olevasta taulukosta näet ensikertalaisuudesta saadun hyödyn koulutusohjelmittain (raakapisteinä):

Ensikertalaisuudesta saatu hyöty vuonna 2016 2017 2018
Lääketiede Helsinki 1 piste ei hyötyä 5,5 pistettä
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) ei hyötyä ei hyötyä ei hyötyä
Lääketiede Tampere ei hyötyä ei hyötyä ei hyötyä
Lääketiede Turku ei hyötyä ei hyötyä ei hyötyä
Lääketiede Kuopio 2,5 pistettä ei hyötyä ei hyötyä
Lääketiede Oulu 2 pistettä 2,5 pistettä 1 piste
Hammaslääketiede Helsinki ei hyötyä ei hyötyä 13 pistettä
Hammaslääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) ei hyötyä ei hyötyä ei hakua
Hammaslääketiede Kuopio 11,5 pistettä ei hyötyä 5,2 pistettä
Hammaslääketiede Oulu 3 pistettä 1 piste 6,5 pistettä
Hammaslääketiede Turku 6,5 pistettä ei hyötyä 1,5 pistettä
Eläinlääketiede ei hyötyä ei hyötyä 3 pistettä

Kuinka suuret ensikertalaiskiintiöt ovat?

Vuosina 2016, 2017 ja 2018 yliopistot varasivat lääketieteellisissä tiedekunnissa (lääkis, hammaslääkis ja eläinlääkis) 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille.

Ensikertalaiskiintiöön kuulumattomat paikat täytetään paremmuusjärjestyksessä valintaperusteiden mukaisesti ensikertalaishakijoiden ja ei-ensikertalaishakijoiden joukosta. Mikäli valintakriteerit täyttäviä ensikertalaisia hakijoita ei ole tarpeeksi, voidaan ensikertalaiskiintiö täytetään muilla hakijoilla.
Vuoden 2018 haun tuloksena monissa tiedekunnissa ensikertalaisten määrä oli noin 65 % luokkaa. Suurin määrä ensikertalaisia oli Tampereen yliopistossa (77%), ja pienin Turussa (64%).

Kaikkien ensikertalaisten tulee myös suorittaa pääsykoe hyväksytysti ja täyttää muut valintakriteerit. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole tarpeeksi hakijoita, jotka ovat esimerkiksi suorittaneet pääsykokeen hyväksytysti, voidaan paikat täyttää ei-ensikertalaisilla hakijoilla.

Mikä on ensikertalaiskiintiöiden tarkoitus?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kiintiöiden avulla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan enemmän uusia opiskelijoita suorittamaan korkeakoulututkintoja sekä kohdentamaan opiskelupaikat paremmin. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluista työmarkkinoilla ja parantaa työllisyysastetta.

Ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta myös ei-ensikertalaiset voivat edelleen hakea opiskelemaan korkeakouluihin. Lain mukaan ensikertalaiskiintiöt eivät saa heikentää huomattavasti ei-ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan, joten älä anna tämän uudistuksen häiritä tulevaisuuden suunnitelmiasi.

Kannattaako ottaa vastaan toinen opiskelupaikka, jos en pääse lääkikseen ja aion hakea uudelleen?

Tähän kysymykseen ei ole oikeaa eikä väärää vastausta. On tietenkin epäreilua muita hakijoita kohtaan, ottaa vastaan paikka jos ei ole aikomustakaan opiskella, mutta täytyy muistaa, että sisäänottokiintiöt on suunniteltu ottaen huomioon sen, etteivät kaikki valmistu.  Sen sijaan, jos ala esim. kemia tai biologia kiinnostaa sinua ja siitä voi olla hyötyä lääketieteellisessä pääsykokeessa ja myöhemmissä opinnoissasi, niin voi olla hyväkin idea ottaa paikka vastaan.

Toisaalta menetät samalla ensikertalaisuutesi, mikä voi vaikeuttaa lääkikseen pääsyä tulevaisuudessa. Jos et halua menettää ensikertalaisen asemaasi, niin voit esimerkiksi miettiä samojen aiheiden opiskelua avoimessa yliopistossa.

Ensikertalaisuus ja valmennuskurssit

Valmennuskursseillemme ovat tervetulleita niin ensikertalaiset kuin ei-ensikertalaisetkin. Kurssilaisten erilaiset taustat ovat rikkaus ja pienryhmissä opiskellessa on oppia mahdollista imeä myös muilta kurssilaisilta. Auttaessa kurssitoveria jää opetettava asia mieleen paremmin ja samalla saattaa nousta esiin kysymyksiä, joita ei itse ole osannut ajatella.

Mikä kurssi sitten sopii parhaiten ensikertalaisille? Tätä on mahdotonta sanoa suoralta kädeltä, sillä hakijoiden lähtötasot voivat vaihdella todella paljon. Tämän vuoksi suosittelemmekin olemaan yhteydessä päävalmentajaamme ja varaamaan ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämän tapaamisen avulla pystytään tekemään suunnitelma pääsykokeeseen valmistautumiseen ja tarvittaessa valitsemaan oikea valmennuskurssi hakijalle.

Hyödyllisiä linkkejä ensikertalaiskiintiöistä yliopistoissa: