Skaalauskertoimet sekä ensisijaisuuspiste raakapisteissä olivat:
Koronavirusepidemian vuoksi perinteinen valintakoevalinta korvataan kaksivaiheisella valinnalla. Ensimmäisen vaiheen kysymykset ja vastaukset löytyvät tämän linkin takaa. Toisen vaiheen kysymykset ja vastaukset löytyvät sivun oikeasta ylälaidasta. Hakija saattoi lisäksi saada ensisijaisuuspisteen, eli vuonna 2020 käytössä olleen lisäpisteen, joka oli suuruudeltaan 1 skaalattu piste ja jonka saattoi saada yleis- ja hammaslääketieteessä kaikkein ylimpään hakukohteeseensa.
Hakukohteiden suhteellinen vaikeus palasi viime vuodesta kohti normaalia: Helsinki oli jälleen hankalin hakukohde sekä yleis- että hammaslääketieteeseen. Tänä vuonna yleislääkiksistä helpoin oli Kuopio, tosin vain yhden pisteen erolla Ouluun. Hammaslääketieteessä kaupungit olivat päinvastoin, Oulu kaksi pistettä helpompi kuin Kuopio.
Poikkeuksellista oli eläinlääketieteen vaikeus. Tänä vuonna eläinlääketieteelliseen vaadittiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015 käytännössä samat pisteet kuin hammaslääketieteen kohteisiinkin. Sen sijaan yleis- ja hammaslääketieteen välinen ero oli suhteellisen samanlainen kuin aikaisempinakin vuosina.
Pisterajat asettuivat melko korkeiksi, ja eläinlääketieteellisessä jopa poikkeuksellisen korkeiksi. Lisäksi erot yleislääketieteessä Helsingin ja muiden kaupunkien välillä jatkoivat hidasta kapenemistaan — Helsingin suomenkielistä lääkistä lukuunottamatta kaikille yleislääkiksille oli prosentuaalisten pisterajojen osalta ennätysvuosi lukion opetussuunitelmaan perustuvissa pääsykokeissa. Koetta voidaan pitää hieman edellisvuoden koetta helpompana, tosin pisterajojen nousu selittynee myös omalta osaltaan reilusti karsituilla aloituspaikolla pääsykoekiintiössä.
Vuoden 2020 perusteella on lähes mahdotonta lähteä arvailemaan, minne rajat tulevat asettumaan vuonna 2021 kummassakaan valintatavassa. Koronakevään vuoksi aloituspaikkojen suhteellisissa osuuksissa tapahtuneet muutokset vievät lopunkin tilastollisen merkittävyyden tämän vuoden tuloksista ja pisterajoista. Varmaa joka tapauksessa on, että ensi vuonnakin sisään pääsee sekä ylioppilastodistuksella että pääsykokeella, ja mikäli lääkispaikka on haaveena, kannattaa sitä lähteä rohkeasti tavoittelemaan.
| Hakukohde | Skaalatut pisteet | Raakapisteet (ei-ensisijaiselle) | Raakapisteet ensisijaiselle | % kokonaisraaka- pisteistä (ei-ensisijainen) | % kokonaisraaka-pisteistä (ensisijainen) |
|---|---|---|---|---|---|
| Lääketiede Helsinki | 60,844 | Kaikki päässeet ensisijaisia | 128 | 68,8 % | Kaikki päässeet ensisijaisia |
| Lääketiede Helsinki (r) | 54,766 | 118 | 115 | 63,4 % | 61,8 % |
| Lääketiede Tampere | 58,506 | 126 | 123 | 67,4 % | 66,1 % |
| Lääketiede Turku | 57,104 | 123 | 120 | 66,1 % | 64,5 % |
| Lääketiede Kuopio | 55,169 | 118 | 116 | 63,4 % | 62,3 % |
| Lääketiede Oulu | 55,636 | 119 | 117 | 64,0 % | 62,9 % |
| Hammaslääketiede Helsinki | 56,059 | Kaikki päässeet ensisijaisia | 104 | 55,9 % | Kaikki päässeet ensisijaisia |
| Hammaslääketiede Turku | 54,529 | 103 | 102 | 55,4 % | 54,8 % |
| Hammaslääketiede Kuopio | 54,471 | 103 | 101 | 55,4 % | 54,3 % |
| Hammaslääketiede Oulu | 53,471 | 101 | 100 | 54,3 % | 53,8 % |
| Eläinlääketiede | 54,269 | 101 | Ei ensisijaisuus-pistettä | 54,3 % | Ei ensisijaisuus-pistettä |
| Maksimipisteet | 72 | 186 | 186 | 100 % | 100 % |
Pääsykoevalinnan ensimmäinen vaihe oli sähköinen koe, joka järjestettiin 19.5.2020 kello 9-11. Koe koostui alakokeista, joissa jokaisessa oli erillinen 10 minuutin aikaraja. Monille hakijoille nämä aikarajat osoittautuivat tiukoiksi. Osioissa oli kymmenen kysymystä, lukuun ottamatta ensimmäistä, jossa kysymyksiä oli kaksikymmentä. Kysymykset löytyvät tämän linkin takaa. Kysymyksissä hyödynnettiin ilmeisesti koronan aiheuttaman kiireen vuoksi aikaisempien vuosien kokeita. Kokeessa käytettiin kaavaliitettä.
Ensimmäisen vaiheen koe oli puhdas monivalintakoe. Ensimmäisessä osiossa oli väittämiä, jotka piti todeta joko oikeaksi tai vääräksi. Loput yksitoista osiota olivat monivalintoja, joihin jokaiseen oli neljä vastausvaihtoehtoa. Oikeasta vastauksesta sai +0,5 tai +1 pistettä osiosta riippuen, väärästä -0,5 tai -1 pistettä ja vastaamatta jättäminen oli nolla pistettä. Tästä syystä kokeessa painottui tiedon ja nopeuden lisäksi myös kyky taktikoida.
Erityisesti biologian osalta kysymykset poikkesivat painotuksiltaan rajusti aikaisemmista. Neloskurssia ei painotettu erityisesti, ja esimerkiksi ykköskurssista oli paljon kysymyksiä. Tämä oli todennäköisesti yritys luoda eroja hakijoiden välille: Pelkällä ihmisen biologialla ei pärjännyt, vaan jatkoon pääsivät ne, jotka osasivat biologiaa laajasti.
Kysymykset sisälsivät valitettavasti jonkin verran asiavirheitä. Esimerkiksi koppisiemenisiä koskevassa kysymyksessä haluttu vastaus oli alunperin ”Niillä on näkyvä sukupolvenvuorottelu.” Koppisiemenisten gametofyytti on mikroskooppisen pieni, eikä siis ole näkyvä. Sen sijaan vastausvaihtoehto ”Niillä tapahtuu kaksoishedelmöitys” olisi oikein, ja kokeen jälkeen tämä vaihtoehto päivitettiinkin oikeaksi vastaukseksi. Lisäksi päivitystä tuli osion kuusi kysymykseen viisi (Mikä seuraavista on tapahtunut ennen hedelmöitystä?), johon hyväksyttiin lopulta kaksi vaihtoehtoa: ” Estrogeenitasojen nousua on seurannut LH:n erityspiikki” ja ” Kohdun limakalvo on paksuuntunut pääosin estrogeenin vaikutuksesta”.
Koevalinnan toinen vaihe on valvottu paperilla tehtävä koe, joka järjestetään keskiviikkona 10.6.2020 Tähän kokeeseen valitaan ensimmäisen vaiheen perusteella kaksi kertaa sisäänoton verran hakijoita. Valinnassa ei ole käytössä varasijajärjestelmää. Toisen vaiheen tulokset julkistetaan 15.7. Koe tehdään siinä kaupungissa, jossa sijaitsee hakijan ensisijainen hakukohde. Eläinlääketieteen kokeen voi myös tehdä Oulussa, mikäli on valinnut yhteishaussa tämän vaihtoehdon.
Toiseen vaiheen kokeeseen opiskellaan samoja asioita kuin ensimmäiseen vaiheeseen, mutta on mahdollista, että painotukset muuttuvat kohti lääketieteen valintakokeen normaaleja painotuksia. Käytössä on nelilaskin.
Toisen vaiheen kokeessa jokaisella kolmella oppiaineella on minimipistemäärä, joka hyväksytyn hakijan tulee saavuttaa. Tämä pistemäärä on 10 % viiden parhaan hakijan tässä oppiaineessa saavuttamasta keskimääräisestä pistemäärästä. Tämä minimi lasketaan erikseen eri aloille (lääketiede, hammaslääketiede, eläinlääketiede) ja oppiaineille (biologia, kemia, fysiikka).
Toisessa vaiheessa pistemääriin lasketaan mukaan ensisijaisuuspiste. Eläinlääketieteen haussa ensisijaisuuspiste ei ole käytössä.
Todistusvalinnalla otettiin 75 % hakijoista. Todistusvalintapaikoista 65 % on varattu ensikertalaisille ja 35 % on kaikille avoimia. Pääsykokeella valittiin vain 25 % sisäänpäässeistä. Valintakoekiintiössä ei ole erikseen varattuja paikkoja ensikertalaisille.
Lääkikseen voi hakea myös ilman ylioppilastutkintoa pääsykoekiintiössä. Tässä tapauksessa valmistautumiseen kannattaa varata reilusti aikaa, jopa vuosi, mutta sisäänpääsy on mahdollista. Lääkisvalmennuksella on erityispitkiä kursseja, jotka on nimenomaisesti suunnattu hakijoille, joilla ei ole paljon pohjatietoja.
