Lääketieteellisen pääsykoe 2020

Pääsykokeen kysymyksiin voi tutustua tällä sivulla.

Lääkiksen pääsykokeen toisen vaiheen tulokset tulleet

Lääketieteellisen pääsykoevalinnan toisen vaiheen tulokset on julkaistu! Pisterajat asettuivat seuraavasti:

Hakukohde	Skaalatut pisterajat	Raakapisteet ei-ensisijaiselle	Raakapisteet ensisijaiselle	% kokonaisraaka- pisteistä (ei-ensisijanen)	% kokonaisraaka- piseistä (ensisijainen)
Lääketiede Helsinki	60,844	Kaikki päässeet ensisijaisia	128	68,8%	Kaikki päässeet ensisijaisia
Lääketiede Helsinki (r)	54,766	118	115	63,4%	61,8%
Lääketiede Tampere	58,506	126	123	67,4%	66,1%
Lääketiede Turku	57,104	123	120	66,1%	64,5%
Lääketiede Kuopio	55,169	118	116	63,4%	62,3%
Lääketiede Oulu	55,636	119	117	64,0%	62,9%
Hammaslääketiede Helsinki	56,059	Kaikki päässeet ensisijaisia	104	55,9%	Kaikki päässeet ensisijaisia
Hammaslääketiede Turku	54,529	103	102	55,4%	54,8%
Hammaslääketiede Kuopio	54,471	103	101	55,4%	54,3%
Hammaslääketiede Oulu	53,471	101	100	54,3%	53,8%
Eläinlääketiede	54,269	101	Ei ensisijaisuus- pistettä	54,3%	Ei ensisijaisuus- pistettä
Maksimipisteet	72*	186	186	100%	100%

*Yleis- ja hammaslääketieteessä kaikkein ylimpään hakukohteeseensa sai lisäksi ensisijaisuuspisteen, joka oli suuruudeltaan 1 skaalattu piste.

Skaalauskertoimet sekä ensisijaisuuspiste raakapisteissä olivat:

• Yleislääketiede: 0,467532468, ensijaisuuspisteen arvo raakapisteissä: 2,139
• Hammaslääketiede: 0,529411765, ensisijaisuuspisteen arvo raakapisteissä: 1,889
• Eläinlääketiede: 0,537313433

Hakukohteiden suhteellinen vaikeus palasi viime vuodesta kohti normaalia: Helsinki oli jälleen hankalin hakukohde sekä yleis- että hammaslääketieteeseen. Tänä vuonna yleislääkiksistä helpoin oli Kuopio, tosin vain yhden pisteen erolla Ouluun. Hammaslääketieteessä kaupungit olivat päinvastoin, Oulu kaksi pistettä helpompi kuin Kuopio.

Poikkeuksellista oli eläinlääketieteen vaikeus. Tänä vuonna eläinlääketieteelliseen vaadittiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015 käytännössä samat pisteet kuin hammaslääketieteen kohteisiinkin. Sen sijaan yleis- ja hammaslääketieteen välinen ero oli suhteellisen samanlainen kuin aikaisempinakin vuosina.

Pisterajat asettuivat melko korkeiksi, ja eläinlääketieteellisessä jopa poikkeuksellisen korkeiksi. Lisäksi erot yleislääketieteessä Helsingin ja muiden kaupunkien välillä jatkoivat hidasta kapenemistaan — Helsingin suomenkielistä lääkistä lukuunottamatta kaikille yleislääkiksille oli prosentuaalisten pisterajojen osalta ennätysvuosi lukion opetussuunitelmaan perustuvissa pääsykokeissa. Koetta voidaan pitää hieman edellisvuoden koetta helpompana, tosin pisterajojen nousu selittynee myös omalta osaltaan reilusti karsituilla aloituspaikolla pääsykoekiintiössä.

Vuoden 2020 perusteella on lähes mahdotonta lähteä arvailemaan, minne rajat tulevat asettumaan vuonna 2021 kummassakaan valintatavassa. Koronakevään vuoksi aloituspaikkojen suhteellisissa osuuksissa tapahtuneet muutokset vievät lopunkin tilastollisen merkittävyyden tämän vuoden tuloksista ja pisterajoista. Varmaa joka tapauksessa on, että ensi vuonnakin sisään pääsee sekä ylioppilastodistuksella että pääsykokeella, ja mikäli lääkispaikka on haaveena, kannattaa sitä lähteä rohkeasti tavoittelemaan.

Lääkiksen pääsykokeen toinen vaihe

Lääketieteen valintakokeen 2020 toisen vaiheen tehtävät löydät täältä ja hyvän virallisen vastausanalyysin tästä.

Toiseen vaiheeseen päässeille hakijoille on ilmoitettu sähköpostitse koesali sekä henkilökohtainen saapumisaika (ainakin Helsingin yliopistossa). Hakijoiden koepaikalle saapuminen on porrastettu, jotta koronaviruksen tarttumisriski saadaan minimoitua. Mikäli hakija myöhästyy omasta, henkilökohtaisesta ajastaan, hän ei voi osallistua valintakokeeseen. Ole siis ajoissa paikalla, ja muista ottaa mukaan virallinen ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus! Hakijat kutsutaan sisälle rakennukseen. Ulkona odottaessa ja liikuttaessa koesaliin tulee noudattaa kahden metrin turvaväliä, ja kädet tulee pestä ja desinfioida ennen saliin menemistä. Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen ainakin Helsingin yliopisto sallii pienet eväät, jotka on pakattu läpinäkyviin muovikääreisiin. Tarkista oman tiedekuntasi ohjeet koepaikalla toimimisesta!

Lue huolella ennen pääsykoepäivää myös virallinen, lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan ohje.

Lääketieteen valintakoe on kaksivaiheinen

Koronavirusepidemian vuoksi perinteinen valintakoevalinta korvataan kaksivaiheisella valinnalla, ja kokeella valitaan vain 25 % sisäänpäässeistä. Valintakoekiintiössä ei ole erikseen varattuja paikkoja ensikertalaisille. Todistusvalinnalla otetaan 75 % hakijoista. Todistusvalintapaikoista 65 % on varattu ensikertalaisille ja 35 % on kaikille avoimia. Tarkat tiedot opiskelupaikkojen määrästä voit katsoa täältä. Valtio aikoo lisätä koulutuspaikkoja yliopistoihin 2600 kappaletta, ja tämä voi vielä tehdä muutoksia myös lääkiksen aloituspaikkoihin. Ainakin eläinlääketieteelliseen saattaa tulla kaksi uutta aloituspaikkaa lisää.

Todistusvalinnan pisterajat asettuivat yllättävän korkeiksi, vaikka kiintiötä kasvatettiin. Todistusvalinnan pisterajoja voi tarkastella täällä.

Koevalinnan kaksivaiheisuudella ja kiintiöiden muutoksilla pyritään siihen, että toisen vaiheen perinteinen fyysinen koe voidaan järjestää niin pienelle määrälle hakijoita, että koronaviruksen tartuntamahdollisuus voidaan minimoida. Ensimmäinen vaihe mahdollisti kokeessa huijaamisen, ja toisen vaiheen tehtävä on karsia nämä huijarit pois. Tämä ei valitettavasti välttämättä täysin onnistu, sillä huijarit saattavat hyvinkin olla merkittävästi yliedustettuina toisen vaiheen kokeessa.

Tällä videolla osoitamme, miten helppoa kokeen tekeminen hakukoneita käyttämällä oli.

Pääsykokeen ensimmäinen vaihe

Pääsykoevalinnan ensimmäinen vaihe oli sähköinen koe, joka järjestettiin 19.5. kello 9-11. Koe koostui alakokeista, joissa jokaisessa oli erillinen 10 minuutin aikaraja. Monille hakijoille nämä aikarajat osoittautuivat tiukoiksi. Osioissa oli kymmenen kysymystä, lukuun ottamatta ensimmäistä, jossa kysymyksiä oli kaksikymmentä. Kysymyksissä hyödynnettiin ilmeisesti koronan aiheuttaman kiireen vuoksi aikaisempien vuosien kokeita. Kokeessa käytettiin kaavaliitettä.

Ensimmäisen vaiheen koe oli puhdas monivalintakoe. Ensimmäisessä osiossa oli väittämiä, jotka piti todeta joko oikeaksi tai vääräksi. Loput yksitoista osiota olivat monivalintoja, joihin jokaiseen oli neljä vastausvaihtoehtoa. Oikeasta vastauksesta sai +0,5 tai +1 pistettä osiosta riippuen, väärästä -0,5 tai -1 pistettä ja vastaamatta jättäminen oli nolla pistettä. Tästä syystä kokeessa painottui tiedon ja nopeuden lisäksi myös kyky taktikoida.

Erityisesti biologian osalta kysymykset poikkesivat painotuksiltaan rajusti aikaisemmista. Neloskurssia ei painotettu erityisesti, ja esimerkiksi ykköskurssista oli paljon kysymyksiä. Tämä oli todennäköisesti yritys luoda eroja hakijoiden välille: Pelkällä ihmisen biologialla ei pärjännyt, vaan jatkoon pääsivät ne, jotka osasivat biologiaa laajasti.

Kysymykset sisälsivät valitettavasti jonkin verran asiavirheitä. Esimerkiksi koppisiemenisiä koskevassa kysymyksessä haluttu vastaus oli alunperin ”Niillä on näkyvä sukupolvenvuorottelu.” Koppisiemenisten gametofyytti on mikroskooppisen pieni, eikä siis ole näkyvä. Sen sijaan vastausvaihtoehto ”Niillä tapahtuu kaksoishedelmöitys” olisi oikein, ja kokeen jälkeen tämä vaihtoehto päivitettiinkin oikeaksi vastaukseksi. Lisäksi päivitystä tuli osion kuusi kysymykseen viisi (Mikä seuraavista on tapahtunut ennen hedelmöitystä?), johon hyväksyttiin lopulta kaksi vaihtoehtoa: ” Estrogeenitasojen nousua on seurannut LH:n erityspiikki” ja ” Kohdun limakalvo on paksuuntunut pääosin estrogeenin vaikutuksesta”.

Lopullisesta arvostelusta jätettiin kokonaan laskuista viisi kysymystä:

• Osio 1, tehtävä 2 (oikein/väärin): Metsän sukkession aarniometsävaiheeseen kuuluvat mm. monet lahopuiden kolopesijät, biomassan kasvu ja kenttäkerroksen lajimäärän pienentyminen.
• Osio 2, tehtävä 5: Aitotumallisen solun (eukaryoottisolun) transkriptio
• Osio 9, tehtävä 5: Massaltaan m olevaan kappaleeseen vaikuttaa vakiovoima. Kappale pysyy paikallaan. Mikä on systeemien (A–D) järjestys kappaleen ja alustan välillä vaikuttavan kitkavoiman maksimiarvon suuruuden mukaan? Pinnan ja kappaleen välinen kitkakerroin on sama kaikissa systeemeissä.
• Osio 9, tehtävä 9: Mittauksen mukaan hermon aiheuttaman magneettikentän voimakkuus oli 14 fT. Anturin etäisyys hermosta oli 4,0 cm. Kuinka suuri virta tarvitaan tämän kentän aiheuttamiseen? Elimistön permeabiliteetti oletetaan samaksi kuin tyhjiön permeabiliteetti.
• Osio 12, tehtävä 5: Valokennon tyhjiöputken katodiaineen irrotustyö on 5,56 eV. Mikä valon aallonpituus saa enintään olla, jotta putken anodin ja katodin välillä (jännite-ero 300 V) kulkee sähkövirta?

Lopullisesta arvostelusta poistui siis fysiikan kysymyksiä kolmen pisteen edestä ja biologian kysymyksiä 1,5 pisteen edestä. Näin ollen koko kokeen maksimipisteiksi jäi 115,5 pistettä, ja ainekohtaisiksi maksimipisteiksi asettuivat:

• Biologia: 38,5 pistettä
• Kemia: 40 pistettä
• Fysiikka: 37 pistettä

Ensimmäisen vaiheen kysymykset vastauksineen on julkaistu täällä.

Lääketieteen valintakokeen osiot 1-8 toimivat samalla biolääketieteen valintakokeen ensimmäisenä osana.

Ensimmäisen vaiheen tulokset ja pisterajat

Ensimmäisen vaiheen tulokset ja toiseen vaiheeseen vaadittavat pisterajat julkaistiin 28.5. Alla olevassa taulukosta löytyy pisteiden jakauma ja pisterajat.

Peräti kolmannes hakijoista sai negatiivisen pistemäärän, mikä kertoo vastaustekniikan puutteista mutta toisaalta myös erittäin tiukasta pisteytyksestä. Osa negatiivisista pistemääristä oli niin alhaisia, että niiden syntyminen on hyvin epätodennäköistä millään muulla tavalla paitsi niin, että hakija on tarkoituksella yrittänyt saada mahdollisimman alhaisen pistemäärän. 11 hakijaa olivat tasapisteillä oman koulutusalansa alimpaan pistemäärään, mutta jäivät kuitenkin ulos toisesta vaiheesta, vaikka muutama toinen hakija pääsi samoilla pisteillä eteenpäin. Näiden hakijoiden keskinäisen järjestyksen ratkaisivat alaosiot 12, 11 tai 10.

Pääsykokeen toinen vaihe

Koevalinnan toinen vaihe on valvottu paperilla tehtävä koe, joka järjestetään keskiviikkona 10.6. Tähän kokeeseen valitaan ensimmäisen vaiheen perusteella kaksi kertaa sisäänoton verran hakijoita. Valinnassa ei ole käytössä varasijajärjestelmää. Toisen vaiheen tulokset julkistetaan 15.7. Koe tehdään siinä kaupungissa, jossa sijaitsee hakijan ensisijainen hakukohde. Eläinlääketieteen kokeen voi myös tehdä Oulussa, mikäli on valinnut yhteishaussa tämän vaihtoehdon.

Toiseen vaiheen kokeeseen opiskellaan samoja asioita kuin ensimmäiseen vaiheeseen, mutta on mahdollista, että painotukset muuttuvat kohti lääketieteen valintakokeen normaaleja painotuksia. Käytössä on nelilaskin.

Toisen vaiheen kokeessa jokaisella kolmella oppiaineella on minimipistemäärä, joka hyväksytyn hakijan tulee saavuttaa. Tämä pistemäärä on 10 % viiden parhaan hakijan tässä oppiaineessa saavuttamasta keskimääräisestä pistemäärästä. Tämä minimi lasketaan erikseen eri aloille (lääketiede, hammaslääketiede, eläinlääketiede) ja oppiaineille (biologia, kemia, fysiikka).

Mikäli toisen vaiheen koe poikkeaisi tyyliltään merkittävästi ensimmäisen vaiheen kokeesta, syntyisi ryhmä hakijoita, jotka olisivat pärjänneet toisessa vaiheessa, mutta eivät läpäisseet ensimmäistä.

Toisessa vaiheessa pistemääriin lasketaan mukaan ensisijaisuuspiste. Eläinlääketieteen haussa ensisijaisuuspiste ei ole käytössä.

Virallinen kuvaus valintaprosessista löytyy täältä.

Näin valmistaudut vuoden 2020 lääketieteen pääsykokeeseen

Jos aiot hakea lääketieteelliseen, hammaslääketieteelliseen tai eläinlääketieteelliseen ensimmäistä kertaa vuonna 2020, kannattaa hankkia suoraan uuden opetussuunnitelman mukaiset lukiokirjat. Kirjakaupassa osataan varmasti neuvoa siinä, mitkä kirjat vastaavat uutta opetussuunnitelmaa.

Jos et ole opiskellut lukiokursseja tai osaamisessasi on puutteita, kannattaa aloittaa riittävän matemaattisen osaamisen varmistamisesta ja mennä vasta sitten fysiikkaan, biologiaan ja kemiaan. Jotta lääkikseen pääseminen on realistista, tarvitaan noin laudaturin tasoinen osaaminen lukion lyhyestä matematiikasta. Aikaisempina vuosina kokeessa ei ole kuitenkaan vaadittu sellaista matemaattista osaamista, mikä olisi edellyttänyt lukion pitkää matematiikka.

Matemaattiseen osaamiseen kannattaa panostaa heti aluksi jo senkin takia, että fysiikan ja kemian opiskeleminen helpottuvat merkittävästi, kun matemaattinen ajattelu on kunnossa.

Opiskelun täytyy olla systemaattista ja suunnitelmallista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, ja tämän vuoksi oikeanlainen valmistautuminen on avaimesi onnistumiseen. Kyse ei ole lahjakkuudesta, vaan motivaatiosta ja opiskelutaidoista. Oikeanlaisilla tekniikoilla kuka tahansa saa kovalla työllä ja riittävällä ajankäytöllä haltuunsa pääsykokeessa tarvittavat tiedot ja taidot.

Pääsykokeissa on jo useamman vuoden vallinnut trendi, että tehtäviä on paljon, ja ne vaativat huomattavia päättely- ja oivaltamistaitoja. Paras ratkaisu tehokkaaseen valmistautumiseen on panostaa sekä nopeuteen, että päättelytaitoon – faktatiedon hyvää hallintaa unohtamatta.

Jos haluat lisätietoa siitä, millaisia opiskelutaitoja lääkistä varten tarvitaan, voit aloittaa tilaamalla Lääkisvalmennuksen ilmainen valmistautumisopas lääketieteen pääsykokeeseen.

Mitä sääntöjä noudatetaan koetilanteessa?

Jokainen tiedekunta laatii omat sääntönsä siitä, että mitä tavaroita kokeessa saa olla mukana. Käytännössä vaihtelua on eväiden suhteen, esimerkiksi siinä, voiko mukana olla termospullo vai ei. Yleisesti ottaen säännöt voi päätellä maalaisjärjellä, eli kännykät pitää jättää äänettöminä ja värinättöminä reppuun, kokeen aikana ollaan hiljaa ja muita vastaavia sääntöjä. Oman ensisijaisen hakukohteen säännöt kannattaa kuitenkin tarkistaa muutamia viikkoja ennen kokeen toista vaihetta, jotta ei tule yllätyksiä.

Koronavirusepidemia vaikuttaa varmasti koetilanteen järjestelyihin kokeen toisessa vaiheessa. Näistä erityisjärjestelyistä ei vielä ole tiedotettu.

Tarvitaanko ylioppilastutkinto?

Lääkikseen voi hakea myös ilman ylioppilastutkintoa pääsykoekiintiössä. Tässä tapauksessa valmistautumiseen kannattaa varata reilusti aikaa, jopa vuosi, mutta sisäänpääsy on mahdollista. Lääkisvalmennuksella on erityispitkiä kursseja, jotka on nimenomaisesti suunnattu hakijoille, joilla ei ole paljon pohjatietoja.

Valmennuksen avulla itsevarmana pääsykokeeseen

Valmennuskursseillamme keskitytään kokonaisvaltaisesti hakijoiden osaamisen kehittämiseen. Lukion oppimäärien oppimisen lisäksi panostamme esimerkiksi ajanhallinnan, paineensietokyvyn, vastaustekniikoiden ja ongelmanratkaisutaidon kehittämiseen.

On selvää, että jokainen hakija haluaisi palavasti päästä sisään lääkikseen. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti, joten pääsykokeen avulla karsitaan suuri osa hakijoista pois. Valmennuskursseille ilmoittautuvat hakijat pääsevät valmistautumaan pääsykokeisiin ammattimaisten valmentajien kanssa sen sijaan, että kamppailisivat yksin vaikeiden kokonaisuuksien ja ajankäytön kanssa.

Olit sitten ensimmäistä kertaa lääkikseen hakeva tai seitsemättä kertaa haaveitasi kohti ponnistava kandidaatti, me olemme valmiina auttamaan sinua. Kirjoita meille osoitteeseen info at laakisvalmennus piste fi tai ole yhteydessä puhelimitse tai WhatsAppilla valmentajaamme Tinoon (040 5456 998). Autamme mielellämme kaikissa kurssivalintaan liittyvissä asioissa.