Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketieteelliset tiedekunnat

Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Nykyään hakijan on mahdollista hakea yhteishaussa useampaan kaupunkiin opiskelemaan. Samana vuonna ei kuitenkaan ole mahdollista hakea lukemaan esimerkiksi hammaslääketiedettä ja yleislääketiedettä.

Miten lääkikset eroavat toisistaan?

Kaupunki
HelsinkiTurkuTampereKuopioOulu
Yliopistollinen sairaalaHYKSTYKSTAYSKYSOYS
Yleislääkikseen haki 201714771323152813541275
Yleislääkikseen hyväksytyt 2017119145147164147
Sisäänpääsyprosentti 20178,05%10,95%9,62%12,20%11,52%
Julkinen liikenneHSLFöliNysseKuopion seudun joukkoliikenneOulun joukkoliikenne
Matka rautatieasemalta kampukselle
(paikallinen julkisen liikenteen reittiopas)
Raitiovaunulla n. 18 min.Linja-autolla n. 18 min.Linja-autolla n. 14 min.Linja-autolla n. 15 min.Linja-autolla n. 15 min.
Tutkijalinja Tutkijalääkäri­koulutusohjelma  Tutkijalinjat  MD PhD Program  Linjaopinnot: tutkijalinja  Tutkijakoulu
Ruotsinkielinen linja Kyllä Ei Ei Ei Ei
Hammaslääketieteellinen Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä
Eläinlääketieteellinen Kyllä Ei Ei Ei Ei
Problem based learning Kyllä Ei Kyllä Ei Ei
Lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö LKS TLKS TLK KuoLo OLK
Opiskelija-asuntoja tarjoavia tahoja HOAS
LOATS
HYY
Osakunnat
 TYS TOAS
Opitanner
 KUOPAS PSOAS
Vuokrataso (€/m²)
(Tilastokeskus: vuokra-asunnot alueittain 2017, 3. neljännes)
 16,64 12,57 13,49 12,57 11,75
Prekliinisen vaiheen kesto (v) 2 2 3,5 2 2
Kliinisen vaiheen kesto (v) 4 4 2,5 4 4
Kiintiöt yleislääkikselle 2018 (vain suomi)Ensikertalais­kiintiö (71)Ensikertalais­kiintiö (94)Ensikertalais­kiintiö (94)Ensikertalais­kiintiö (101)Ensikertalais­kiintiö (94)
Saamelais­kiintiö (1)

Lääkisvalmennuksen blogista voit katsoa lisää sisäänpääsyprosentteja ja pisterajoja aiemmilta vuosilta

Sisäänottomäärät kaupungeittain vuonna 2018 suomenkieliselle yleislääkikselle (ensikertalaisten määrät suluissa)

KaupunkiYhteispisteillä> OsuusValintakoepisteillä> OsuusYhteensä
Helsinki65 (43)60 %43 (28)40 % 108 (71)
Turku87 (56)60 %58 (38)40 % 145 (94)
Tampere87 (56)60 %58 (38)40 % 145 (94)
Kuopio93 (61)60 %62 (40)40 % 155 (101)
Oulu87 (56)60 %58 (38)40 % 145 (94)

Mikä on kaikille lääkiksille yhteistä?

Haku

Hakukelpoisuus ja -prosessi on kaikkiin lääkiksiin haettaessa sama. Löydät hakuohjeet ja muuta hyödyllistä tietoa valintakokeesta täältä.

Kiintiöt

Kaikissa Suomen lääkiksissä on otettu vuoden 2016 haussa käyttöön ns. ensikertalaiskiintiö.

Ensikertalaiskiintiö tarkoittaa sitä, että osa opiskelijavalinnan aloituspaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Kandit, maisterit, ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ja ne, jotka ovat vastanottaneet opiskelupaikan korkeakoulusta syksyksi 2014 tai sen jälkeen, ovat ensikertalaiskiintiön ulkopuolella. Kaikki tuoreet ylioppilaat puolestaan kuuluvat ensikertalaiskiintiöön (mikäli heillä ei sattumoisin ole lisäksi korkeakoulututkintoa). Ensikertailaiseksi määriteltävä hakija voi tulla valituksi joko yhteispistejonossa tai valintakoejonossa. Hakijan ei tarvitse ilmoittaa tai tietää etukäteen kummassa jonossa pyrkii valittavaksi, vaan yliopistot tekevät jaon valintajonoihin valintakokeen jälkeen. Ensikertalaiskiintiöistä ja sen vaikutuksesta hakemiseen on kirjoitettu kattavammin blogissamme: Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn.

Valintajonot

Lääkikseen voi tulla valituksi joko pelkkien koepisteiden perusteella valintakoejonossa tai koe- ja lähtöpisteistä laskettujen yhteispisteiden perusteella yhteispistejonossa. Kiintiöiden ja valintajonojen koot vaihtelevat kaupungeittain. Lähtöpisteitä annetaan samoin perustein mihin tahansa suomalaiseen lääkikseen haettaessa. Näet yo-todistuksen perusteella saatavat lähtöpisteet täältä.

Yhteispistejonossa huomioidaan ylioppilastodistus ja valintakoesuoritus. Yhteispistejonossa valitaan hieman kaupungista riippuen 50-65 % hakijoista. Näistä aloituspaikoista noin 65 % on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät yhteispistejonossa muille hakijoille. Näissä menettelyissä on kaupunkikohtaista vaihtelua. 

Valintakoejonossa huomioidaan pelkkä valintakoesuoritus. Pelkän valintakokeen perusteella valitaan noin 35-50% hakijoista kaupungista riippuen. Myös valintakoejonon paikoista n. 65 % on varattu ensikertalaisille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät valintakoejonossa muille hakijoille.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto ja lääkärin urapolku

Kaikista Suomen lääkiksistä voi valmistua lääketieteen lisensiaatiksi. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus tähtää suoraa ylempään korkeakoulututkintoon (LL) ilman alempaa korkeakoulututkintoa. Tämä poikkeaa monista muista tieteenaloista, joissa suoritetaan ensin esimerkiksi kandidaatin tutkinto ja sitten maisterin tutkinto. LL- tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä, joka voidaan päätoimisella opiskelulla suorittaa 6 vuodessa. Opiskelu koostuu yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä valinnaisista – ja kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollisena harjoittelu.

 

Lääkärin urapolku

Lääkärien työllisyys

 

 

Opiskelun prekliininen ja kliininen vaihe

Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskelu on jaettu prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen. Tyypillisesti prekliininen vaihe kestää 2 ensimmäistä opiskeluvuotta ja tätä seuraava kliininen vaihe kestää n.4 vuotta.

Prekliininen vaiheKliininen vaihe
  • Opintojen ensimmäiset vuodet
  • Kartutetaan lääkärintyössä vaadittavaa tietopohjaa
  • Oppiminen tapahtuu luentosaleissa, pienryhmissä ja itsenäisesti opiskelemalla
  • Opintojen viimeiset vuodet, prekliinisen vaiheen jälkeen
  • Lääkärintyöhön tutustumista käytännössä (mm. sairauksien
    diagnosointia)
  • Oppiminen tapahtuu paljolti sairaalaympäristössä
  • Sisältää harjoitteluja (amanuenssuurit)