Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketieteelliset tiedekunnat

Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Nykyään hakijan on mahdollista hakea yhteishaussa useampaan kaupunkiin opiskelemaan. Samana vuonna ei kuitenkaan ole mahdollista hakea lukemaan esimerkiksi hammaslääketiedettä ja yleislääketiedettä.

Lääkisvalmennuksen blogista voit katsoa lisää sisäänpääsyprosentteja ja pisterajoja aiemmilta vuosilta

Sisäänottomäärät kaupungeittain vuonna 2019 suomenkieliselle yleislääkikselle (ensikertalaisten määrät suluissa)

Kaupunki Yhteispisteillä > Osuus Valintakoepisteillä > Osuus Yhteensä
Helsinki 65 (43) 60 % 43 (28) 40 % 108 (71)
Turku 87 (56) 60 % 58 (38) 40 % 145 (94)
Tampere 81 (53) 60 % 54 (35) 40 % 135 (94)
Kuopio 93 (61) 60 % 62 (40) 40 % 155 (101)
Oulu 87 (56) 60 % 58 (38) 40 % 145 (94)

Mikä on kaikille lääkiksille yhteistä?

Haku

Hakukelpoisuus ja -prosessi on kaikkiin lääkiksiin haettaessa sama. Löydät hakuohjeet ja muuta hyödyllistä tietoa valintakokeesta täältä.

Kiintiöt

Kaikissa Suomen lääkiksissä on otettu vuoden 2016 haussa käyttöön ns. ensikertalaiskiintiö.

Ensikertalaiskiintiö tarkoittaa sitä, että osa opiskelijavalinnan aloituspaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Kandit, maisterit, ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ja ne, jotka ovat vastanottaneet opiskelupaikan korkeakoulusta syksyksi 2014 tai sen jälkeen, ovat ensikertalaiskiintiön ulkopuolella. Kaikki tuoreet ylioppilaat puolestaan kuuluvat ensikertalaiskiintiöön (mikäli heillä ei sattumoisin ole lisäksi korkeakoulututkintoa).

Ensikertailaiseksi määriteltävä hakija voi tulla valituksi joko yhteispistejonossa tai valintakoejonossa. Hakijan ei tarvitse ilmoittaa tai tietää etukäteen kummassa jonossa pyrkii valittavaksi, vaan yliopistot tekevät jaon valintajonoihin valintakokeen jälkeen. Ensikertalaiskiintiöistä ja sen vaikutuksesta hakemiseen on kirjoitettu kattavammin blogissamme: Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus lääketieteelliseen pääsyyn.

Vuodesta 2020 eteenpäin yhteispistevalintajono poistuu kokonaan ja sen tilalle tulee pelkkään yo-todistukseen perustuva valinta. Todistusjono on ainoastaan ensikertalaisille, ja sillä valitaan 51% kaikista opiskelijoista. Ensikertalaiset voivat edelleen hakea myös pääsykoevalinnassa. Lisää aiheesta Todistusvalinta.

Valintajonot (viimeisen kerran 2019)

Lääkikseen voi tulla valituksi joko pelkkien koepisteiden perusteella valintakoejonossa tai koe- ja lähtöpisteistä laskettujen yhteispisteiden perusteella yhteispistejonossa. Yliopistojen sisäänottomäärät ja näin ollen jonojen määrälliset koot vaihtelevat yliopistoittain, mutta jokainen yliopisto noudattaa valintaa 60% yhteispisteillä ja 40% pelkällä pääsykokeella. Molemmissa jonoissa 65% on kiintiöity ensikertalaisille. Lähtöpisteitä annetaan samoin perustein mihin tahansa suomalaiseen lääkikseen haettaessa. Näet yo-todistuksen perusteella saatavat lähtöpisteet Pääsykoe 2019 -sivuiltamme.

Yhteispistejonossa huomioidaan ylioppilastodistus ja valintakoesuoritus. Yhteispistejonossa valitaan kaupungista riippumatta 60% hakijoista. Näistä aloituspaikoista 65 % on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät yhteispistejonossa muille hakijoille.

Valintakoejonossa huomioidaan pelkkä valintakoesuoritus. Pelkän valintakokeen perusteella valitaan 40% hakijoista kaupungista riippumatta. Myös valintakoejonon paikoista 65 % on varattu ensikertalaisille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät valintakoejonossa muille hakijoille.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto ja lääkärin urapolku

Kaikista Suomen lääkiksistä voi valmistua lääketieteen lisensiaatiksi. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus tähtää suoraa ylempään korkeakoulututkintoon (LL) ilman alempaa korkeakoulututkintoa. Tämä poikkeaa monista muista tieteenaloista, joissa suoritetaan ensin esimerkiksi kandidaatin tutkinto ja sitten maisterin tutkinto. LL- tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä, joka voidaan päätoimisella opiskelulla suorittaa 6 vuodessa. Opiskelu koostuu yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä valinnaisista – ja kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollisena harjoittelu.

Lääkärin urapolku

Lääkärien työllisyys

Opiskelun prekliininen ja kliininen vaihe

Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskelu on jaettu prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen. Tyypillisesti prekliininen vaihe kestää 2 ensimmäistä opiskeluvuotta ja tätä seuraava kliininen vaihe kestää n. 4 vuotta.

Prekliininen vaihe Kliininen vaihe
  • Opintojen ensimmäiset vuodet
  • Kartutetaan lääkärintyössä vaadittavaa tietopohjaa
  • Oppiminen tapahtuu luentosaleissa, pienryhmissä ja itsenäisesti opiskelemalla
  • Opintojen viimeiset vuodet, prekliinisen vaiheen jälkeen
  • Lääkärintyöhön tutustumista käytännössä (mm. sairauksien
    diagnosointia)
  • Oppiminen tapahtuu paljolti sairaalaympäristössä
  • Sisältää harjoitteluja (amanuenssuurit)