Minkä lääketieteellisen valitsisin?

Lääketieteellisen valinta

Kysymykseen siitä, mikä lääketieteellinen sopii juuri sinulle parhaiten, ei voi loppupeleissä vastata kukaan muu kuin sinä itse. Apuna päätöksen teossa voit kuitenkin käyttää seuraavia:

  • Sisäänpääsyn helppous. Minkälainen on oma osaamisesi, haluatko vain varmistaa sisäänpääsyn vai oletko valmis yrittämään tarvittaessa useita kertoja päästäksesi juuri tiettyyn yliopistoon. Katso lisää: pisterajoista ja sisäänpääsyprosenteista.
  • Oletko kiinnostunut tutkijalinjoista? Jos olet, niin lisensiaatin ohelle tutkijalinjoja tarjoavat Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto. Lisäksi Helsingin yliopistossa on mahdollista päästä ohjelmaan, joka tähtää tohtorin tutkintoon ja jota suoritat kesäisin jo lisensiaatin aikana.
  • Mitkä opetusmenetelmät sinulle sopivat? Haluatko mieluummin perinteistä opetusta, jossa opiskeltava asia ensin opetetaan sinulle, ja sen jälkeen alat syventämään ja soveltamaan tietoa, vai koetko mieluisammaksi opiskelumuodoksi sen, että sinulle esitetään ongelma, ja sinun täytyy itse etsiä tieto ja oppi? Mikäli ensimmäinen vaihtoehto sopii sinun opiskelutyyliisi paremmin, ovat sinulle sopivammat yliopistot Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto tai Oulun yliopisto. Mikäli problem based learning taas on lähempänä sinulle tehokkaita keinoja oppia, sopii sinulle Helsingin tai Tampereen yliopisto.
  • Onko sinulle tärkeää saada paljon valinnaisuutta tutkintoosi? Mikäli kaipaat tutkinnon perusrakenteeseen mahdollisimman paljon valinnaisuutta, on Turun yliopisto sinulle paras vaihtoehto. Mikäli taas mieluummin noudatat mahdollisimman pitkälle runkomaista rakennetta, on Oulu sinulle paras ratkaisu.
    • Huomaa, että kaikissa yliopistoissa sinulla on mahdollista käydä enemmän valinnaisia kuin mitä tutkintoon on laskettu. Tällöin kokonaisopintopistemääräsi nousee yli 360 pisteen.
  • Missä kaupungissa tai maantieteellisessä osassa Suomea haluat asua? Jos koko lähipiirisi asuu Etelä-Suomessa, haittaisiko sinua muuttaa pohjoiseen tai päinvastoin? Uskallatko lähteä yksin kaupunkiin, josta et tunne ketään muuta, vaikka kukaan ystävistäsi ei hakisi kyseiseen kaupunkiin?
    • Jokaiseen opiskelijakaupunkiin muuttaa syksyisin runsaasti uusia opiskelijoita, jotka eivät tunne sieltä entuudestaan ketään. Löydät varmasti uusia ihmisiä elämääsi uudesta kaupungistasi – et ole ainoa, joka ei tunne ketään. Usein juuri korkeakouluopinnoista löytyykin ne ystävät, jotka pysyvät lähipiirissäsi koko loppu elämän.
  • Minkä verran olet valmis maksamaan asumisesta? Oletko valmis muuttamaan soluun ainakin joksikin aikaa, jos omaa asuntoa ei löydy? Ainakaan Helsingistä ulkopaikkakunniltakaan muuttava, opiskelija-asuntoja hakiessa etusijalla oleva uusi opiskelija ei todennäköisesti löydä yksiötä ennen opintojen alkua – jonot asuntoihin voivat olla reilusti yli puoli vuotta. Niinpä solussa asuminen saattaa joissain kaupungeissa olla ainoa vaihtoehto ainakin aluksi. Lisäksi asuntojen hinnat vaihtelevat kaupungeittain, varsinkin isompien asuntojen kohdalta.
  • Jos olet parisuhteessa ja kumppanisikin haluaa opiskelemaan, teidän täytyy oikeasti miettiä, löytyykö sinun unelmiesi kaupungista opiskelupaikka myös hänelle. Jos ei, joudut joustamaan kaupunkisi suhteen – mikäli ette halua etäsuhdetta. Tämä kannattaa huomioida jo hyvissä ajoin, kun alat miettimään hakemista. Saattaa olla, että kaupungissa, josta teille molemmille löytyy opiskelupaikka, on korkeammat pisterajat kuin siinä, jota olit alun perin suunnitellut. Tämä taas vaikuttaa merkittävästi lukemiseesi ja mahdollisesti myös siihen, montako kertaa joudut hakemaan.
    • Mikäli kumppanisi käy töissä, myös työllisyystilanne eri kaupungeissa kannattaa selvittää hyvissä ajoin. Lisäksi kannattaa selvittää, miten hänen tulotasonsa vaikuttaa sinun saamiin asumisen tukiin. Nämä asiat saattavat muodostua hyvinkin hankaliksi sellaisille pareille, joista toinen opiskelee ja toinen käy töissä. Voit tutustua aiheeseen lisää Kelan sivuilla: laskurit.

Suomen lääkikset: yhtenevyydet ja erot

Suomen jokainen lääketieteellinen tiedekunta noudattaa lakisääteisiä määräyksiä, ja jokaisesta niistä saa laadukasta ja työhön valmistavaa opetusta. Lääkärin tutkinto kestää kuusi vuotta ja sisältää 360 opintopistettä. Tutkintojen runko on samankaltainen kaikissa yliopistoissa, mutta joitain pieniä ”nyanssieroja” löytyy. Mikäli mietit eri lääkiksien välillä, tässä on sinulle kerättynä joitain hyödyllisiä asioita. Kannattaa kuitenkin muistaa tutustua huolella myös harkinnassa olevien yliopistojen omiin nettisivuihin.

Huomaa lukiessasi, että yhden opintopisteen työtuntimääräksi on laskettu 27 tuntia. Tämä voi pitää sisällään luentoja, harjoitustöitä, ryhmätöitä, muita ohjattuja opintoja sekä itsenäistä opiskelua.

Itä-Suomen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on Kuopion kampuksella.

Opintojen rakenne

Jokaisessa lääketieteellisessä noudatetaan hyvin pitkälti ennalta määrättyä lukujärjestystä, ja lukujärjestys tiedekunnan sisällä on kaikille opiskelijoille muutamia valinnaisia opintoja lukuun ottamatta sama. Pieniä eroja yliopistojen väliltä löytyy:

  • Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistojen lääketieteelliset noudattavat opintorakennetta, jossa prekliininen vaihe kestää kaksi ensimmäistä opintovuotta
  • Tampereen yliopistossa prekliiniset opinnot kestävät 3,5 vuotta

Valinnaisuus

Valinnaisuus vaihtelee jonkin verran yliopistoittain, ja seuraavat tiedot perustuvat yliopistojen julkaisemiin opetussuunnitelmiin 2018-2020 tai 2018-2019 yliopistosta riippuen. Ne on laskettu kokonaistutkintolaajuudesta vähentämällä siitä pakollisten opintojen määrä. Huomaa, että yliopistokohtaisesti voi olla mahdollista käydä enemmän valinnaisia (esimerkiksi Turku tarjoaa jokaiselle vuosikurssille valinnaisia opintoja 0-21op):

  • Helsingin yliopisto: 20 op
  • Tampereen yliopisto: 15 op
  • Turun yliopisto: n. 58-64
  • Itä-Suomen yliopisto: 15 op
  • Oulun yliopisto: 9 op

Erityislinjat

Joissakin yliopistoissa on mahdollista painottaa opintoja jo lisensiaatin vaiheessa enemmän esimerkiksi tutkijapuolelle.

Helsingin yliopistossa on mahdollista päästä heti ensimmäisen vuoden jälkeen mukaan Peruskoulutuksen tutkijalääkäriohjelmaan. Ohjelma tähtää tohtorin tutkintoon, ja sitä on tarkoitus käydä lisensiaatin ohella. Ohjelmassa tutkijalääkäriopiskelija työskentelee viitenä vuotena kesäisin kolmen kuukauden ajan tutkijaryhmän kanssa. Ensimmäisenä ja toisena kesänä opiskelija pääsee osallistumaan 3-4 eri tutkijaryhmän tutkimuksiin tutustuakseen eri tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin.

Turun yliopistosta löytyy kaksi eri tutkijalinjaa: kliininen tutkijalinja 30 op sekä biolääketieteen tutkijalinja 40 op.

Näiden lisäksi Turun lääketieteellinen tarjoaa runsaasi erilaisia valinnaispolkuja:

  • Operatiivinen lääketiede 17 op
  • Ravitsemustieteen valinnaispolku 12 op
  • Lääkärin työ perusterveydenhuollossa -valinnaispolku 11 op
  • Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku 12 op
  • Lääketieteellisen pedagogiikan opintopolku 20-25 op

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa linjaopintoja:

  • Tukijalinja, joka nimensä mukaisesti keskittyy tutkimuspuolelle
  • Kliininen linja, joka syventää käytännön osaamista
  • Kliinis-teoreettinen linja, tarjoaa enemmän valinnaisuutta kuin kliininen linja
  • Public Health Program -linja, joka on englanninkielinen ja keskittyy kansainvälisyyteen ja terveyden edistämiseen

Opetusmenetelmät

Helsingin ja Tampereen yliopistot käyttävät ongelmalähtöistä oppimista. Tämä opetusmetodi perustuu siihen, että opiskelijoille annetaan jokin opiskeltavaan aineeseen liittyvä ongelma, jota opiskelijat sitten pohtivat pienryhmissä mentorin avustuksella. Lopuksi ongelmista ja ratkaisuista keskustellaan vielä yhdessä. Ongelmalähtöisen oppimisen tukena on myös perinteisiä opetusmenetelmiä.

Turku, Oulu ja Kuopio käyttävät perinteisiä luentoja, pienryhmäopetusta, demonstraatioita, simulaatioita, ryhmätöitä, verkko-opetusta, monimuoto-opiskelua ja tietenkin opintojen myöhemmissä vaiheissa myös potilaskontakteja. Näiden yliopistojen opetus on ”perinteisempää”, mutta silti hyvin monipuolista ja innostavaa. Se, mikä opetustyyli sopii kenellekin, on hyvin henkilökohtaista.

Jokaisessa yliopistossa on luento- ja ryhmätyötilojen lisäksi simulaatiosali, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön taitoja aitoja potilastilanteita simuloivissa tilanteissa. Esimerkiksi Turun simulaatiokeskus SimuCenter HCT:ssä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan muun muassa EKG- ja UKG-mittauksia, kanylointia, silmänpohjan tutkimusta ja haavojen ompelua.

Muut erityspiirteet

Turussa ja Oulussa on käytössä periodijärjestelmä, Turun lukuvuosi on jaettu viiteen ja Oulun neljään periodiin. Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä opinnot on jaettu erillisiksi jaksoiksi, jotka käydään ennalta määrätyssä järjestyksessä ja jotka muodostavat jatkumon.

Kuopiossa on käytössä kynnysjärjestelmä. Kynnykset sijoittuvat opintojen siirtymävaiheisiin, ja niiden yli siirtyminen edellyttää, että kaikki pakolliset aiemmat opinnot ovat suoritettuja. Kuopion kynnykset ovat kolmannen vuoden klinikkakynnys ja kuudennen vuoden kynnys.

Muutkin yliopistot edellyttävät varsinkin kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä, että kaikki aiemmat opinnot on suoritettu.

Kaupunki
Helsinki Turku Tampere Kuopio Oulu
Yliopistollinen sairaala HYKS TYKS TAYS KYS OYS
Yleislääkikseen haki 2018 (vain suomenkielinen linja) 3399 4326 4633 4377 4560
Yleislääkikseen hyväksytyt 2018 (vain suomenkielinen linja) 113 148 144 157 148
Sisäänpääsyprosentti kaikista hakijoista 2018 (vain suomenkielinen linja) 3,3% 3,4% 3,1% 3,6% 3,2%
Julkinen liikenne HSL Föli Nysse Vilkku Oulun joukkoliikenne
Matka rautatieasemalta kampukselle
(paikallinen julkisen liikenteen reittiopas)
Raitiovaunulla n. 18 min. Linja-autolla n. 18 min. Linja-autolla n. 14 min. Linja-autolla n. 15 min. Linja-autolla n. 15 min.
Lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö LKS TLKS TLK KuoLo OLK
Opiskelija-asuntoja tarjoavia tahoja HOAS
LOATS
HYY
Osakunnat
TYS TOAS
Opitanner
KUOPAS PSOAS


Jatkokoulutus

Jatkokoulutuksen suhteen kannattaa muistaa, että voit hakea tohtoriohjelmaan myös muihin yliopistoihin kuin siihen, jossa teit lisensiaatin.

Jokaisessa lääketiedettä opettavassa yliopistossa on mahdollista saada ammatillista jatkokoulutusta niin hammas- kuin yleislääketieteessäkin. Ammatilliset jatkokoulutusohjelmat yleislääketieteessä ovat:

  • Erikoislääkärikoulutus, 50 eri erikoistumisalaa
  • Yleislääketieteen erityiskoulutus, joka johtaa oikeuteen toimia lääkärinä myös muissa EU-maissa
  • Erikoishammaslääkärikoulutus, 5 eri erikoistumisalaa
  • Erikoislääkärin lisäkoulutus

Tohtoriohjelmat vaihtelevat yliopistoittain:

Helsingin yliopisto

  • Kliininen tohtoriohjelma
  • Biolääketieteellinen tohtoriohjelma
  • Lääketutkimuksen tohtoriohjelma

Tampereen yliopisto

  • Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma
  • Lääketieteen tohtoriohjelma (13 eri alaa)
  • Kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelma (englanninkielinen, 12 alaa, alkaa vain joka toinen vuosi)
  • Lisäksi Tampereelta löytyy Biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma, joka on hyvin poikkitieteellinen, mutta josta ei saa lääketieteen tohtorin arvoa (saatavat arvot voivat olla filosofian tohtori, tekniikan tohtori tai biotekniikan lisensiaatti)

Turun yliopisto

  • Lääketieteen tohtoriohjelma
  • Hoitotieteen tohtoriohjelma
  • Turun kliininen tohtoriohjelma
  • Turun molekyylilääketieteen tohtoriohjelma

Itä-Suomen yliopisto

  • Kliininen tohtoriohjelma
  • Lääketutkimuksen tohtoriohjelma
  • Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma
  • Terveystieteiden tohtoriohjelma

Oulun yliopisto

  • Lääketieteen tohtori

Asuminen

Opiskeluajan käytännön asioista asuminen ja asumisen hinta todennäköisesti kiinnostavat kaupunkia valittaessa. Tässä pieni taulukko, johon olemme keränneet tietoa asumisesta eri kaupungeissa:

Asumisen hinnat lääkiskaupungeissa
Kaupunki Opiskelija-asuntojen tarjoaja Solun hinta, €/kk Yksiön hinta, €/kk Kaksion (perhe- tai kaveriasunto) hinta, €/kk Isommat asunnot, €/kk
Helsinki* HOAS n. 220-450 n. 350-750, suurin osa yli 400 n. 500-900 >800
Turku TYS n. 220-350 n. 280-750, suurin osa yli 400 n. 480-900 n. 600-1070
Tampere TOAS n. 200-400 n. 300-550, suurin osa yli 360 n. 490-900 n. 700-1064
Kuopio Kuopas n. 225-410 n. 280-700, suurin osa yli 400 n. 490-772 n. 620-1015
Oulu PSOAS n. 160-340 n. 280-500, suurin osa n. 300 n. 370-630 n. 560-710

*Asunnot nimenomaan Helsingin alueella, mikäli olet valmis muuttamaan esim. Espooseen tai Vantaalle, saatat saada asunnon hieman näitä hintoja halvemmalla

Kuopas veloittaa lisäksi sähkömaksun 8-12 €/hlö/kk.

Yleisesti opiskelija-asuntoja on suhteellisen helppo saada muina aikoina kuin uuden lukukauden alussa. Tällöin uusien tulijoiden ruuhka on luonnollisesti suurin, ja suurin osa opiskelija-asuntosäätiöistä asettaakin ulkopaikkakunnilta tulevat etusijalle. Yksiöiden saatavuus on kaikista huonoin, omaa yksiötä joutuu jonottamaan keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Toki vaihtelua esiintyy oman budjetin ja ajankohdan mukaan.

Muita vaihtoehtoja opiskelijalle ovat kaupungin vuokra-asunnot, ja tietysti vapailta markkinoilta löytyy asuntoja – niiden hinnat vain saattavat olla varsin suuria erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yleisesti ottaen ylipäänsä opiskelijakaupungeissa yksityiset asunnot ovat kalliita tai suhteellisen kalliita.

Esimerkkejä ensimmäisestä opintovuodesta sekä yhden viikon lukujärjestyksestä

Kuten aiemmin todettu, osa yliopistoista käyttää periodijärjestelmää, toisissa opinnot on jaettu erillisiksi kokonaisuuksiksi. Tässä muutama esimerkki, mille ensimmäinen opintovuosi voisi näyttää toisaalta periodijärjestelmällä, toisaalta opintojaksoina:

Turun yliopisto, periodijärjestelmä, 45-67 opintopistettä ensimmäisenä vuonna
Turun yliopiston ensimmäinen vuosi lääkiksessä
1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi 5. periodi
Johdanto yliopisto-opiskeluun ja lääketieteeseen, 1 op Johdanto yliopisto-opiskeluun ja lääketieteeseen, 1 op Lääkärin työ ja taidot, 1 op Lääkärin työ ja taidot, 1 op Lääkärin työ ja taidot, 1 op
Medical English, 1 op Medical English, 1 op LBM luentotentti I, 2 op LBM luentotentti I, 2 op LBM luentotentti I, 2 op
Solu- ja kudosbiologia, 9 op Solu- ja kudosbiologia, 9 op LBM luentotentti II, 2 op LBM luentotentti II, 2 op LBM luentotentti II, 2 op
Varhainen yksilönkehitys, 2 op Varhainen yksilönkehitys, 2 op Varhainen yksilönkehitys, 2 op
Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta, 9 op Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta, 9 op LBM lopputentti, 6 op LBM lopputentti, 6 op LBM lopputentti, 6 op
Ruoansulatus ja ravitsemus, 5 op Ruoansulatus ja ravitsemus, 5 op Ruoansulatus ja ravitsemus, 5 op
Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino, 5 op Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino, 5 op Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino, 5 op
Endokrinologia, 2 op Endokrinologia, 2 op Endokrinologia, 2 op
Tiedonhaun opetus, 0-1 op Tiedonhaun opetus, 0-1 op Tiedonhaun opetus, 0-1 op
Kohti uutta, 1 op Kohti uutta, 1 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: Luennot, 3 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: Luennot, 3 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: Luennot, 3 op
Lääketieteellinen latina, 2 op Lääketieteellinen latina, 2 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: pienryhmät ja seminaarit, 2 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: pienryhmät ja seminaarit, 2 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: pienryhmät ja seminaarit, 2 op
Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: verkkotehtävä, 1 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: verkkotehtävä, 1 op Molekyylilääketieteen valinnaiskurssi: verkkotehtävä, 1 op
Ravintofysiologia, 2 op Ravintofysiologia, 2 op Ravintofysiologia, 2 op
Verenkierto- ja hengitysfysiologian valinnaiskurssi, 2 op Verenkierto- ja hengitysfysiologian valinnaiskurssi, 2 op Verenkierto- ja hengitysfysiologian valinnaiskurssi, 2 op
Opiskelutaidot, 2 op Opiskelutaidot, 2 op

Kun kurssi näkyy useammassa sarakkeessa, tarkoittaa se, että se jatkuu läpi useamman periodin, ja siitä saa opintopisteet vain kerran. Vaaleanvihreällä pohjalla on valinnaisia opintoja. LBM = Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede

Itä-Suomen yliopisto, opintojaksojen ajoitus fukseille 2018-2019, 56-61 op
    Pakolliset

  • Opettajatuutorointi 01.09.18 – 31.05.19, 0 op
  • Orientaatio yliopisto-opintoihin 27.08. – 02.10.2018, 1 op
  • Johdatus lääketieteeseen 06.09. – 24.10.18, 2 op
  • Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 10.09.- 16.11.18, 9 op
  • Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville 10.09. – 30.11.18, 2,5 op
  • Lääketieteellinen tieto ja viestintä 11.09.18 – 31.03.19, 3 op
  • Johdanto ihmisen biologiaan 17.09. – 15.10.18, 1,5 op
  • English Academic Reading Skills for Medicine 20.09. – 11.12.18, 2 op
  • Kehitysbiologia ja lisääntyminen 22.10. – 13.12.18, 5 op
  • Opinnäytetyöseminaari, 04.12.18 – 24.05.19, 1 op
  • Tuki- ja liikuntaelimistö 05.12.18 – 18.02.19, 6 op
  • Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino 24.01. – 28.05.19, 9 op
  • Ruotsia lääketieteen opiskelijoille 01.03. – 29.05.19, 3 op
  • Ruoansulatus ja metabolia 18.03. – 29.05.19, 8 op
  • Genetiikka 05.04. – 24.05.19, 3 op
    Valinnaiset

  • Latinan peruskurssi 18.09. – 15.11.18, 3 op
  • Introduction to Public Health verkkokurssi
  • Tutkimus tutuksi 23.01. – 31.03.19, 1 op
  • Hätäensiapu 12.03. – 22.05.19, 1 op

Tiedot on kerätty yliopistojen nettisivuilta ja opetussuunnitelmista.

Itä-Suomen yliopiston lukujärjestys toiselle opintoviikolle
Itä-Suomen yliopisto, esimerkki lukujärjestyksestä
Kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai
8-9 Johdatus lääketieteeseen Johdatus lääketieteeseen Lääketieteellinen tieto ja viestintä
9-10 Johdatus lääketieteeseen Johdatus lääketieteeseen Lääketieteellinen tieto ja viestintä
10-11 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta Johdanto ihmisen biologiaan Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville Lääketieteellinen tieto ja viestintä Johdatus lääketieteeseen
11-12 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta Lounas Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville Lääketieteellinen tieto ja viestintä Johdatus lääketieteeseen
12-13 Lounas KV-info Lounas Lounas Lounas
13-14 Johdanto ihmisen biologiaan KV-info Lounas Johdatus lääketieteeseen Lääketieteellinen tieto ja viestintä
14-15 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta Johdatus lääketieteeseen Lääketieteellinen tieto ja viestintä
15-16 English Academic Reading Skills Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta
16-17 English Academic Reading Skills