Lääketieteellisen pääsykoe 2018 oli useiden mielestä helpompi verrattuna vuoteen 2017. Tämä näkyi myös pisterajoissa, jotka nousivat kaikissa hakukohteissa. Osaltaan tähän nousuun toki vaikutti yhteisvalinnan tuleminen lääketieteellisiin. Vuosi 2018 oli ensimmäinen, jolloin hakija pystyi halutessaan hakemaan vaikka kaikkiin yleis- tai hammaslääketieteellisen hakukohteisiin.
Lääkiksen pääsykoe 2018 oli lajiaan viimeinen, joka perustui vuoden 2003 lukion opetussuunnitelmaan. Uusi opetussuunnitelma on käytössä vuonna 2016 aloittaneille lukiolaisille, joista suurin osa kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2019.
Vuosittain pääsykokeissa, vuosi 2018 mukaan lukien, on ollut myös sellaisia kysymyksiä, joissa lukion oppimäärän ylittävistä tiedoista on ollut hyötyä. Tällaiset kysymykset kuitenkin olivat vähemmistössä, joten tärkeintä oli lukiokurssien sisällön hyvä hallinta.
| Hakukohde | Skaalatut pisteet | Raakapisteet | % kokonaisraaka - pisteistä | Skaalatut pisteet (ensikertalaiset) | Raakapisteet (ensikertalaiset) | % kokonaisraaka - pisteistä (ensikertalaiset) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lääketiede Helsinki | 66,834 | 168 | 69,1 % | 64,646 | 162,5 | 66,9 % |
| Lääketiede Helsinki (r) | 58,282 | 146,5 | 60,3 % | 60,3 % | ||
| Lääketiede Tampere | 62,459 | 157,5 | 64,8 % | 64,8 % | ||
| Lääketiede Turku | 62,856 | 158 | 65,0 % | 65,0 % | ||
| Lääketiede Kuopio | 59,47 | 149,5 | 61,5 % | 61,5 % | ||
| Lääketiede Oulu | 59,669 | 150 | 61,7 % | 59,276 | 149 | 61,3 % |
| Hammaslääketiede Helsinki | 64,450 | 143,2 | 58,9 % | 58,600 | 130,2 | 53,6 % |
| Hammaslääketiede Turku | 60,3 | 134,2 | 55,2 % | 59,725 | 132,7 | 54,6 % |
| Hammaslääketiede Kuopio | 58,375 | 129,72 | 53,4 % | 56,025 | 124,52 | 51,2 % |
| Hammaslääketiede Oulu | 59,05 | 131,2 | 54,0 % | 56,7 | 124,7 | 51,3 % |
| Eläinlääketiede | 51,083 | 116 | 47,7 % | 49,761 | 113 | 46,5 % |
| Maksimipisteet | 243 | 100% | 243 | 100 % |
Lääketieteen valintakoe järjestettiin 16.5.2018 kello 9-14.
Vuonna 2018 hakijat pystyivät hakemaan ensimmäistä kertaa samalla hakemuksessa kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin. He siis pystyivät hakemaan lukemaan yleislääketiedettä tai hammaslääketiedettä useampaan paikkaan. (Yhteisvalinta koskee myös eläinlääketiedettä, mutta koska Suomessa on vain yksi eläinlääketieteellinen tiedekunta, ei uudistuksella ollut eläinläääketieteen osalta käytännön merkitystä.) Hakija ei kuitenkaan voinut hakea lukemaan esimerkiksi yleislääketiedettä ja eläinlääketiedettä. Lääkikseen saattoi hakea yhteispisteillä tai valintakokeella. Yhteispisteillä haettaessa otettiin huomioon yo-todistuksen arvosanat.
Yhteishaun vaikutuksesta hakijamäärätilastot yli kaksinkertaistuivat kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa, paitsi Oulussa. Tämä raju kasvu johtuu juurikin yhteishaun antamasta mahdollisuudesta hakea kerralla useammalle paikkakunnalle. Todellisuudessa ensisijaistenhakijoiden määrä oli melkein yhtä suuri kuin edeltävänä vuonna, 7100, mutta hakemuksia oli jätetty 21 000.
Yhteishaku ei muuttanut hakukohteiden vaikeusjärjestystä paljoa. Helsinki oli edelleen vaikein ja Kuopio sekä Oulu helpoimmat paikat, Turun ja Tampereen jäädessä näiden päätyjen väliin. Pisterajojen erot suurenivat, kun Helsingin yliopiston pääsyraja ei ensikertalaisille kohosi melkein 17 pisteen verran. Vaikka pisterajat kohosivat kaikissa tiedekunnissa, eivät muut pääsyrajat kasvaneet yhtä hillittömästi Helsingin lääkiksen tahtiin. Pisterajojen välisten erojen kasvun saattaa selittää se, että aikaisempina vuosina on ollut hakijoita, jotka mieluiten opiskelisivat Helsingissä ja olisivat päässeet Helsinkiin sisään, mutta ovat hakeneet varmuuden vuoksi alemman pisterajan hakukohteisiin. Jos tämän tyyppiset hakijat pääsivät nyt suoraan Helsinkiin, se oli luultavasti yksi syy tasoerojen lisääntymiseen.
Harkitsetko osallistuvasi lääkiksen valmennuskurssille? Tule ilmaiseksi tutustumaan opetukseemme 15.6.–9.7.2026 joko paikan päällä tai etänä.
Mene sisältöön
