Mitä asioita pääsykokeessa kysytään?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä usein valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Matematiikkaa täytyy osata vain kemian ja fysiikan laskujen ratkaisemiseen tarvittava määrä eli käytännössä peruslaskusääntöjen, yhtälöiden pyörittelyn, prosenttilaskujen ja logaritmien tulee sujua hyvin kokeessa menestymisen kannalta. Valintakokeen tehtävät ovat usein vaikeaselkoisempia ja laajempia, kuin mitä ylioppilaskokeessa ja kurssikokeissa kysytyt.

Lukiokurssien painotus lääkikseen pääsykokeessa

Meiltä kysytään usein, ovatko kaikki lukion fysiikan, kemian ja biologian kurssit yhtä tärkeitä lääketieteen pääsykokeeseen valmistauduttaessa. Tähän yleensä vastaan, että kaikki ovat tärkeitä, mutta lääketieteellisen valintakokeissa on kyllä havaittavissa tiettyjä painotuksia.

Biologiaosuus painottuu selkeästi ihmisen biologiaan ja esimerkiksi fysiikan laskuissa eksponentiaalinen väheneminen on viime aikoina esiintynyt useammassa kokeessa. Seuraavassa on laatimamme tilasto siitä, miten eri lukion kurssit painottuvat pääsykokeessa:

Lääketieteen pääsykokeen pisteiden jakautuminen lukiokurssien kesken

Suurin osa lääketieteellisen valintakoetehtävistä on enemmän tai vähemmän soveltavia, joten usein voi olla vaikeaa sanoa selkeästi, mihin kurssiin tehtävä kaikkein eniten liittyy, mutta tehtävät on luokiteltu sen mukaan, mikä kurssi on niihin vastaamisen kannalta kaikkein merkityksellisin. Joskus tehtävän pisteet on jaettu useamman kurssin kesken.

Myös aineistotehtävät vaativat yleensä myös lukiotiedon soveltamista. Joskus kuitenkin on myös sellaisia kysymyksiä, jotka perustuvat käytännössä pelkästään aineistoon. Ne on tässä luokiteltu sen mukaan, minkä lukiokurssin asioita ne lähinnä sivuavat.

Lisäksi kuvaajassa on kategoria MAT, joka tarkoittaa matematiikkaa. Nämä ovat sellaisia tehtäviä, jotka vaativat matemaattista ongelmanratkaisua, ja joita on vaikeaa yhdistää selkeästi mihinkään biologian, kemian tai fysiikan kurssiin.

Biologia

Biologia 4 (ihmisen biologia) on koetehtävistä saadulla pistemäärällä mitattuna ylivoimaisesti tärkein lukiokurssi.Seuraavaksi eniten lääketieteen pääsykokeessa on kysytty biologia 2 (solu ja perinnöllisyys) ja biologia 5 (bioteknologia) -kurssien asioita, mikä on ymmärrettävää, koska nämä ovat lääketieteen kannalta tärkeitä aihepiirejä.

Biologia 1 (eliömaailma) ja biologia 3 (ympäristöekologia) ovat olleet hieman vähemmällä huomiolla, mikä on ihan ymmärrettävää. Niitä on kuitenkin kysytty sen verran, että niitä ei missään tapauksessa kannata jättää opiskelematta. Vaikka sitä ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, niin näistäkin on lääkärin työssä hyötyä. Lääkärin on syytä ymmärtää esimerkiksi lääkeainepäästöjen ympäristövaikutuksia, ihmiselle haitallisia ympäristömyrkkyjä. Biologia 1 -kurssista esimerkiksi evoluution mekanismeja täytyy tuntea, jotta voi ymmärtää, miten bakteerit kehittyvät antibiooteille vastustuskykyisiksi. Kasvit puolestaan tuottavat monia lääkeaineita sekä ihmiselle tärkeitä ravintoaineita.

Kemia

Kemia 5 (reaktiot ja tasapaino) on saanut tässä tilastossa selvästi eniten merkitystä. Tämä johtuu eniten siitä, että pH-laskuilla on perinteisesti ollut valintakokeessa suuri merkitys ja pH-laskut kuuluvat lukiossa nimenomaan kemian 5. kurssiin.

Muut kemian kurssit ovat aika tasaisesti edustettuna. Kemia 1 -kurssin suhteellisen suuri painotus tulee siitä, että ainemäärä- ja konsentraatiolaskujen perusteet opetetaan kemian 1. kurssissa. Ainemäärien ja konsentraatioiden ymmärtäminen on lääkärille erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa lääkeaineiden oikea annostus.

Fysiikka

Fysiikassa painotus on sen suuntainen kuin voi fysiikan lääketieteellisten sovellusten kannalta odottaa. Ymmärrettävästi esimerkiksi planeettojen liikeradoista ei ainakaan toistaiseksi paljoa kysymyksiä ole ollut.Fysiikka 8 -kurssin (aine ja säteily) suuri merkitys johtuu radioaktiivisuudesta, joka on merkittävässä osassa lähes jokaisessa kokeessa.

Muuten tärkeimpiä ovat olleet fysiikka 2 (lämpö), fysiikka 3 (aallot) ja fysiikka 6 (sähkö). Yllättäen sähkömagnetismista (fysiikka 7) ei ole paljoa kysytty, vaikka se on lääketieteellisen kuvantamisen kannalta erittäin merkittävä fysiikan osa-alue. On siis hyvin mahdollista, että sähkömagnetismia tarvitaan juuri seuraavassa kokeessa.

Seuraavassa on vielä toinen kuva, jossa näkyy koepisteiden prosentuaalinen jakautuminen eri aineiden kesken. Tästä voi huomata sen, että kaikkia aineita on kysytty varsin tasaisesti. Eri aineiden suhteellinen osuus näyttää hieman vaihtelevan kokeesta toiseen. Tämä vaihtelu saattaa olla osittain tulkintakysymys, koska, kuten yllä todettiin, monista tehtävistä on vaikeaa yksiselitteisesti sanoa, minkä aineen tehtäviä ne ovat.

Lääketieteellisen valintakokeen pisteiden jakautuminen lukiokurssien kesken

Yleiset johtopäätökset

Yleisesti ottaen kannattaa huomata, että kaikista kursseista on ollut kysymyksiä, joten mitään kurssia ei kannata jättää tarkoituksella lukematta, jos menestyminen pääsykokeessa on tavoitteena.

Lisäksi täytyy huomata, että lukion oppimääriin perustuvia kokeita on ollut vasta neljä, joten mitään yleistystä sen perusteella on vaikeaa tehdä, varsinkin, kun painotukset selvästi vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi aikaisemmin vähemmälle huomiolle jääneet fysiikka 4 (liikkeen lait) sekä fysiikka 5 (pyöriminen ja gravitaatio) ovat olleet merkittävässä osassa juuri vuoden 2014 kokeessa.

Sellaisen johtopäätöksen voinee kuitenkin tehdä, että sellaiset asiat, jotka ovat tähän asti toistuneet lähes joka kokeessa, tulevat olemaan merkittäviä jatkossakin. Tällaisia ovat mm. ihmisen biologia, pH-laskut, radioaktiivisuus ja eksponentiaalinen heikkeneminen.

Lisäksi on luultavaa, että tulevaisuudessakin tulee olemaan paljon sellaisia tehtäviä, jotka lukion kurssisisällön lisäksi vaativat aineistoon perehtymistä sekä merkittävää asioiden yhdistelyä ja soveltamista.