Helsingin lääketieteellinen

”Joillain on sellainen ennakkoluulo, et Stadin lääkisläiset olis kaikki snobeja. Se on todellakin vain ennakkoluulo!”

Helsingin lääketieteellinen tiedekunta lukuina (2018)
Aloituspaikkoja, suomenkielinen opintolinja 108
 Hyväksytyt, suomenkielinen opintolinja  113
 Sisäänpääsyprosentti (kaikista hakijoista)  3,3%
 Sisäänpääsyprosentti (kokeeseen osallistuneista)  4,1%
 Ensikertalaiskiintiö  71
Aloituspaikkoja, ruotsinkielinen opintolinja 37
Hyväksytyt, ruotsinkielinen opintolinja 37
Sisäänpääsyprosentti (kaikista hakijoista) 10,3%
Sisäänpääsyprosentti (kokeeseen osallistuneista) 13,5%
Ensikertalaiskiintiö 25

Lisää Helsingin yliopistoon liittyvää tilastotietoa

Lääketieteelliset tiedekunnat ja tutkinnot Helsingissä

Lääketiede Helsingin yliopistossa
Lääketieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Lääketieteen lisensiaatti  Hammaslääketieteen lisensiaatti Eläinlääketieteen lisensiaatti
Tutkinnon suorituskieli  Suomi tai ruotsi  Suomi tai ruotsi  Suomi

 

Lääkiksen lisäksi Helsingin yliopistossa on englanninkielinen, maisteritason TRANSMED-koulutusohjelma (translationaalinen lääketiede). Koulutusohjelma keskittyy genomilääketieteeseen ja pyrkii soveltamaan perustutkimuksen tuottamaa dataa kliinisessä potilastyössä. Jotta voi hakea suorittamaan TRANSMED-tutkintoa, on oltava jokin pohjalle soveltuva kanditutkinto (3 vuotta) suoritettuna. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi tutkijoina lääketieteen alalla. Huom. TRANSMED-ohjelmasta ei valmistuta lääkäriksi. TRANSMED:in opetussisältö on kuitenkin sellainen, että se voisi olla varteenotettava vaihtoehto, mikäli haaveilet tutkijalääkärin urasta.

Hakukohde (suomi – ruotsi)

Helsingissä lääketiedettä voi opiskella myös ruotsiksi. Helsingin lääketieteelliseen tiedekuntaan hakeva voi pyrkiä samanaikaisesti sekä suomen- että ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan. Tällöin hakijan on kuitenkin priorisoitava hakukohteet opintopolun hakupalvelussa ja osoitettava riittävä kielitaito (yo-todistuksella tai kielikokeella). Lisätietoja: ruotsin kielen kielitaitovaatimuksista. Tällöin hakija voi valita suorittaako valintakokeen suomen vai ruotsin kielellä. Ruotsinkieliseen koulutukseen pääset tutustumaan tarkemmin HY:n Medicinska Fakulteten -sivulla.

 

Valinta

ukkelidiagrammi-helsinki
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan 145 uutta opiskelijaa, joista 108 suomenkieliselle ja 37 ruotsinkieliselle opintolinjalle. Vuodesta 2020 alkaen 51% valitaan yo-todistuksella (vain ensikertalaisia) ja 49% pelkän pääsykokeen perusteella. Pääsykokeella voivat hakea niin ensikertalaiset kuin ei-ensikertalaisetkin.

 

Valintaperusteet ja lähtöpisteet

Hakukelpoisuus ja -prosessi on kaikkiin lääkiksiin haettaessa sama. Löydät hakuohjeet ja muuta hyödyllistä tietoa valintakokeesta sivuiltamme pääsykoe.

Valintamenettelystä voit lukea Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan sivuilta. Sieltä löydät lisätietoa mm. opiskelijamääristä, valintatavoista, varasijoista jne.

Lähtöpisteitä voit vielä vuoden 2019 valintakokeeseen saada suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Lähtöpisteiden saamisen perusteet ovat kaikkien kaupunkien lääketieteellisiin tiedekuntiin haettaessa samat, ja voit lukea niistä lisää pääsykoe 2019 -sivuiltamme. Samalta sivulta löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa vuoden 2019 valintakokeesta.

Vuodesta 2020 eteenpäin otetaan käyttöön todistusvalinta, ja yhteispistevalinta poistuu kokonaan. Lue aiheesta lisää sivuiltamme todistusvalinta sekä viralliselta lääketieteellisten sivuilta todistusvalinta 2020.

Tänne on listattu tarkemmat Helsingin hakijatilastoja vuosilta 2012-2019. Blogissamme pääset vertailemaan eri kaupunkien välisiä lääketieteellisten koulutusohjelmien sisäänpääsyprosentteja ja pisterajoja.

 

Opiskelu

”Biomedicumilla pääsee heti opintojen alusta kosketuksiin tutkimus- ja sairaalatyön kanssa.”

Curriculum-uudistus

Curriculum tarkoittaa opetussuunnitelmaa. Helsingin yliopistossa, myös lääketieteellisessä tiedekunnassa, on toteutettu kattava Iso pyörä -hanke, aka curriculumin uudistus. Uudistuksen tarkoituksena on päivittää lääketieteen lisensiaatin koulutus vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Mitä tämä siis tarkoittaa? Käytännössä uudistus näkyy esimerkiksi siinä, että anatomiaa ja fysiologiaa opiskellaan yhdessä rinnakkain eikä erikseen omina kursseinaan kuten ennen.

Opetusta on myös tiivistetty liittämällä samansisältöisiä kursseja yhteen. Koko toukokuu on uudessa curriculumissa varattu valinnaisten ja syventävien opintojen suorittamiselle. Q-Kautinen eli Helsingin Yliopiston lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestön Lääketieteenkandidaattiseuran lehti on koonnut sivuilleen kattavan koosteen curriculum-uudistuksesta pähkinänkuoressa. Vuoden 2015 syksyllä opintonsa aloittaneet astuivat ensimmäisinä uuteen opetussuunnitelmaan. Sinun ei kuitenkaan hakijana tai opiskelijana tarvitse käytännössä vaivata päätäsi tällä, sillä Iso pyörä pyörii omalla painollaan. Hyppäät vain kyytiin! On kuitenkin mukava olla tietoinen siitä, että uudistus pyrkii luomaan opiskelijalle optimaalisen opiskelujärjestyksen ja -tahdin.

”Toukokuu on omistettu valinnaisille opinnoille. Silloin voi valita itselleen mieleisen kurssin teoreettisten ja käytännöllisten kurssivaihtoehtojen joukosta.”

Opetus

Biomedicumin luentosali 1ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden leikkimielinen aloitusinfo
Biomedicumin luentosali 1 ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden leikkimielinen aloitusinfo
Opetussuunnitelma ja Lukujärjestykset

Kullekin lukuvuodelle on laadittu suoraviivainen opetussuunnitelma. Opetukseen osallistutaan siinä esitetyssä järjestyksessä hyvin koulumaisesti. Ensimmäiset 2 vuotta opiskellaan käytännössä yksi kurssi per opintojakso. Näin voi keskittyä yhteen aihealueeseen kerrallaan. Lukujärjestys on valmiiksi laadittu, eikä perusopinnoissa ole juurikaan valinnaisuutta. Näin ollen tutkinto on toisaalta putkimainen ja toisaalta helppo seurata. Pakollista opetusta ovat Problem based learning -tapaamiset sekä kuulustelut, luennot ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia mutta suositeltavia.

”Pakollista opetusta on ensimmäisinä kahtena vuotena vähän.

Itsenäiseen opiskeluun saa toisaalta kulumaan vaikka kaiken ajan, sillä lukualueet ovat paljon laajempia kuin lukiossa.”

Prekliininen vaihe

Opetus koostuu kaksi ensimmäistä vuotta kestävästä prekliinisestä vaiheesta, joka edeltää neljä vuotta kestävää kliinistä vaihetta.

L1-vuoden aikana opiskellaan solun rakennetta ja toimintaa, kudoksia, perimää ja kehitystä, tuki- ja liikuntaelimistön sekä hermoston rakennetta ja toimintaa. Näiden lisäksi on kieliopintoja sekä mm. terveyskeskusjakso, jolla opiskelijat pääsevät tutustumaan käytännön työhön. Toukokuussa on viiden opintopisteen verran valinnaisia opintoja. L2-vuonna uppoudutaan farmakologiaan ja käydään läpi elinjärjestelmiä: esim. ruuansulatus- sekä sydän- ja verenkierto -jaksoilla. Perusasioita siis: opetellaan aakkoset, jotta voidaan oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

”Potilaslähtöisyys on Helsingissä keskiössä — lääketieteen opiskelijat pääsevät tutustumaan terveyskeskuslääkärin työhön ensimmäistä kertaa jo ensimmäisen lääkisvuoden keväällä Perusterveydenhuollon jaksolla.”

Kliininen vaihe ja blokit

Helsingissä kliinisen vaiheen kaksi ensimmäistä vuotta (L3-L4-vuosikurssit) suoritetaan blokkeina eli intergroituina oppiainekokonaisuuksina. Ei hätää, vaikka tämä määritelmä ei sanoisi sinulle mitään. Pointti on kerrata ja jäsennellä preklinikassa opitut tiedot ja taidot käytännössä. Opetus on pakollista pienryhmäopetusta sairaalaympäristössä. Tämän vuoksi lukujärjestys muuttuu vähemmän joustavaksi. Myös potilaskontaktit ja itsenäiset potilastapauksiin perehtymiset on sisällytetty opintojaksoihin. Tämä on monien opiskelijoiden mielestä opintojen parasta aikaa, kun pääsee tekemisiin potilaiden kanssa. Toisaalta kolmannen vuoden sanotaan olevan lääkiksen rankin. Silloin opiskelijat joutuvat todelliseen prässiin: opetusta on enemmän, ja tietoa pitää omaksua tiiviiseen tahtiin jatkuvasti.

Biomedicumin luentosali 1ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden leikkimielinen aloitusinfo
Biomedicumin luentosali 1 ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden leikkimielinen aloitusinfo

L5-L6 vuosien aikana edelleen kerrataan ja vahvistetaan opiskelun aikana opittuja tietoja ja taitoja. Opetus sisältää luentoja, seminaareja, teemailtapäiviä sekä pienryhmäopetusta sairaalaympäristössä ja harjoittelujaksoja keskussairaaloissa. 6. vuoden syksyllä järjestetään myös käytännön taitoja arvioiva OSCE-tentti ja kliinisen vaiheen loppukuulustelu, jotka ovat edellytyksenä lisensiaatiksi valmistumiselle. Näistä sinun ei hakuvaiheessa tarvitse kyllä murehtia lainkaan. Asiat selkenevät kyllä opintojen edetessä.

Opetusmuodot

Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä ongelmalähtöinen oppiminen, problem based learning (pbl). Pbl-opetusta on 1-2 kertaa viikossa noin 10 hengen ryhmissä. ’Ongelmat’ ovat opiskeltavaan aiheeseen integroituja potilastapauksia, joita käydään läpi avaus- ja purkukokouksissa. Kokousten välillä on yleensä noin 2-5 päivää aikaa opiskella tapaukseen liittyvä lukualue. Usein tulee kiire saada kaikki opiskeltua. Pbl on erinomainen etenkin oman lukemisen rytmittämisessä, kun opinnot on jaettuu pienempiin osatapauksiin. Ruotsinkielisillä opiskelijoilla on keskenään omat, ruotsinkieliset pbl-ryhmät.

Pbl:n ja perinteisen luento-opetuksen lisäksi preklinikassa opiskelu on pitkälti itseopiskelua ja verkko-opiskelua (materiaalit esim. Moodlessa). Seminaariopetuksissa mm. selvitetään potilastapauksia tai tehdään anatomian tehtäviä ryhmissä ja käydään nämä lopuksi opettajajohtoisesti läpi. Seminaariopetusta on yleensä 1-2 per kurssi. Seminaarit ovat erityisen pidettyjä, sillä ne ovat interaktiivisia ja niissä on esitetty kulloisenkin opintojakson keskeisiä asioita. Myös erilaiset harjoitustyöt ovat mukavaa vastapainoa lukemiselle: niissä päästään mittaamaan aerobista kuntoa, refleksejä, palpoimaan ja tutkimaan pupillin valorefleksejä ja lääkeaineiden vaikutusta silmän toimintaan.

”Pbl-muotoinen opetus auttaa rytmittämään lukemista tasaisesti koko opintojakson ajan.”

”Luennot ovat kattavia, syvällisiä ja monipuolisia, kun omaan alaansa uppoutuneet tutkija(lääkärit) ja konkariopettajat niitä pitävät.”

Helsingin lääketieteellinen haalarikansa
Helsingin lääketieteellisen haalarikansaa
Opiskelutilat

Helsingin lääkisläiset viettävät päivänsä usein Terkossa tai Basaarissa opiskellen. Molemmat ovat moderneja, valoisia ja viihtyisiä tiloja. Mocoma, Mocsu, on opiskelijoiden hengailu- ja opiskelutila maan alla! Sieltä löytyvät sohvat, pieni keittonurkkaus ja alati poriseva kahvipannu. Taitopajassa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön toimenpiteitä esim. mittaamaan verenpainetta ja tekemään ultraäänitutkimuksia. Taitopajaa vastaava simulaatiotila on kaikissa lääkiksissä. Helsingin erikoisuus on opiskelijoiden käyttöön hankittu Sectra-virtuaalidissektiolaite: iso kosketusnäyttö, jolla pääsee tutkimaan dissektioleikkeitä milloin tahansa. Sectra ei kuitenkaan korvaa oikeaa dissektiota.

”Biomedicum on viihtyisä opiskeluympäristö hyvällä sijainnilla: löytyy Tiedekulma, Basaari, Terkko ja Mocsu. Lisäksi lääkiksen omat Medioman opiskelija-asunnot ovat ihan lähellä kampusta.”

”Lääketieteen opiskelijat saavat flexim-kulkulätkän, jolla pääsee itseopiskelu- ja taukotilaan, Mocomaan, jossa on aina tarjolla ilmaista kahvia.”

Ruotsinkielinen opetus

Ruotsinkielisen opintolinjan opiskelijat osallistuvat samoihin opetuksiin ja samoille luennoille kuin suomenkielisen opintolinjan opiskelijat. Suurin osa luennoista on siis suomeksi, mutta lukuvuoden aikana on myös muutamia ruotsinkielisiä luentoja. Osa muista opetuksista saatetaan pitää sekä suomen että ruotsin kielellä. Problem based learning -ryhmät on jaettu erikseen suomen- ja ruotsinkielisille, eli niissä opetus tapahtuu täysin ruotsiksi. Ruotsinkielisille on myös ihan omat perusterveydenhuollon opetusjaksot (terveyskeskusvierailut) ruotsin kielellä. Ruotsinkielisillä on oma ainejärjestö, Medicinarklubben Thorax, joka järjestää erilaisia tapahtumia ja oman Speksin. Mocomassa on lukutuoleilla varustettu ruotsinkielisten kirjojen koristama lukunurkka, Otto Wegelius läshörna.

 

Tutkijalääkärilinja

Ensimmäisen vuoden keväällä järjestetään haku tutkijalääkärikoulutukseen. Haussa huomioidaan motivaatiokirje, essee ja haastattelu, joiden perusteella opiskelija voidaan valita tutkijakoulutettavaksi. Jokainen näistä on painoarvoltaan saman arvoinen. Tasapistetilanteessa tenttimenestys ratkaisee. Tutkijalääkärilinjalta on nimensä mukaisesti tutkimuspainotteinen linja, joka avaa opiskelijalle suoran tien tohtoritutkintoon. Helsingissä tutkijalääkärilinjan erikoisuutena on, että tutkijakoulutettaville maksetaan palkkaa tutkimustyöhön osallistumisesta. Tutkijalinjalaisille järjestetään jonkin verran lisäopetusta lääketieteen opintojen ohelle.

Tutkijalinjan opiskelija osallistuu lisensiaatin aikana ensimmäisen vuoden jälkeen viitenä kesänä kolmen kuukauden ajan tutkijaryhmässä työskentelyyn. Tutkijalinja tähtää tohtorin tutkintoon, ja tarjoaa näin ollen oivallisen mahdollisuuden aloittaa tohtoriopinnot jo lisensiaatin aikana.

”Helsingin lääkiksessä on hyvät mahdollisuudet sijoittua tutkimustyöhön ja aloittaa syvärit [syventävät opinnot; tutkielma] jo ensimmäisen vuoden aikana.”

Lääketieteen kandidaattiseura, LKS

Lääketieteen kandidaattiseura, LKS, ajaa lääkisopiskelijoiden etua ja hoitaa suhteita ulkopuolisiin tahoihin kuten Duodecimiin ja Suomen lääkäriliittoon. LKS järjestää vuoden mittaan erilaisia rientoja, esim. Speksin ja Vuosijuhlat. LKS omistaa lääkiksen kerhotilan Euphorian, josta löytyy 250 hengen juhlatilat, saunatilat, keittiö ja kattoterassi. Tila on opiskelijoiden käytössä erilaisissa pirskeissä, kerhokokoontumisissa ja lisäksi sitä vuokrataan. LKS:n alla pyörii eri kerhoja, mm. Contractura-kiipeilykerho, Digestive-kokkikerho, Gametogenesis-lautapelikerho sekä Vaahtosolut-olutkerho. Niihin pääsee tutustumaan paremmin opintojen alettua ja oman kerhon voi paremman puutteessa perustaa.

”Helsingin lääkiksessä LKS kukoistaa! Toiminta on monipuolista ja erittäin hyvin järjestäytynyttä. Ohjelmaa on joka lähtöön!

Esimerkiksi kerhoissa tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja saa vasta-painoa opiskelulle.”

Tärkeitä linkkejä

Lääketieteen lisensiaatin koulutus Helsingissä
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Tutkijalääkärilinjasta lyhyesti
WebOodi – Opinto-opas
Lääketieteen kandidaattiseura
Ruotsinkielinen lääketieteen opintolinja Helsingin yliopistossa
Reittiopas

Sijainti ja alue

”Helsingissä on sujuva ja kattava julkinen liikenne: bussilla, metrolla, ratikalla ja junalla pääsee kätevästi paikasta toiseen.”

 

Helsingin lääketieteellinen sijaitsee Meilahden kampuksella, Biomedicum 1:ssä (Haartmaninkatu 8), noin 15-20 minuutin bussimatkan päässä keskustasta (www.reittiopas.fi). Biomedicum ei ole tyypillinen yliopistorakennus, sillä yliopistolla on vain osa Biomedicumin tiloista lääketieteen opetuskäytössä, pääasiassa rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa. Biomedicum (sekä 1 että 2) onkin erityisesti erilaisten tutkimusryhmien päämaja, ja lisäksi sen hallimaisissa auloissa järjestetään lääketieteeseen liittyviä tapahtumia ja esittelyjä, joita lääketieteen opiskelijat saavat ohimennen vilkuilla.

Ruokailu, liikunta ja asuminen

Biomedicumista löytyy Ravioli-niminen HUS-ravintola, josta saa opiskelijahintaista lounasta. Raviolissa ruokailevat myös monet lääkärit, tutkijat ja opettajat. Biomedicumilla on myös kahvila ja aamupala-/salaattibaari, mutta niissä ei saa opiskelija-alennusta. Jonkin verran opetuksesta tapahtuu myös tien toisella puolella Haartman-instituutissa. Sieltä löytyy Unicafe. Kansallinen terveystieteiden keskuskirjasto ja suosittu opiskelutila, Terkko, sijaitsee ihan Biomedicumin vieressä. Kävelymatkan päässä on niin ikään Meilahden liikuntakeskuksen yhteydessä Unisport Meilahti. Lääkiksen omat Medioma-asunnot ovat parin kilometrin päässä kampuksesta vehreällä Ruskeasuolla.

Helsingin yliopiston Meilahden kampus ja Meilahden sairaala.

 Yhteystiedot

Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta

PL 63
00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite: Haartmaninkatu 8,
(Biomedicum 1-rakennus)

Hakuasiat:

p.  02941 24140