Lääketieteellisen pääsykoe 2019

Lääketieteen valintakoe järjestetään 15.5. kello 9.00, eikä sisällä etukäteen ilmoitettuja olennaisia muutoksia vuoteen 2018 verrattuna. Pääsykoe tulee edelleen olemaan sama hammaslääketieteessä, eläinlääketieteessä ja lääketieteessä. Vuonna 2018 käyttöön tullut yhteisvalinta säilyy, eli myös vuonna 2019 on mahdollista hakea samalla pääsykokeella kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin. Pääsykoe tehdään siinä tiedekunnassa ja kaupungissa, johon on ensisijaisesti hakemassa. Koesalit eivät välttämättä sijaitse tiedekuntien rakennuksissa. Kokeessa on jälleen käytössä sääntö, että vain nelilaskimet sallitaan.

Suuret muutokset, kuten todistusvalinta ja suuret muutokset pääsykokeeseen ovat odotettavissa vasta vuoden 2020 pääsykokeessa.

Yhteishaku lääkiksiin päättyi 3.4, joten enää ei ole mahdollista hakea.

Mihin materiaaliin vuoden 2019 pääsykoe perustuu?

Vuonna 2019 kirjoittavat ylioppilaat ovat suurimmaksi osaksi opiskelleet vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteiden mukaan, joten vuoden 2019 lääketieteen valintakoe on ensimmäinen, joka pohjautuu vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteisiin.

Mikäli vuoden 2019 valintakokeeseen valmistautuu vanhan opetussuunnitelman materiaalien perusteella, se ei välttämättä maksa montaa pistettä valintakokeessa. Tätä riskiä ei kuitenkaan missään tapauksessa kannata ottaa, ja siksi Lääkisvalmennus suosittelee opiskelemista uusien materiaalien perusteella. Tämä perustuu osittain opetussuunnitelmaan lisättyihin materiaaleihin ja osittain siihen, että poistettuja materiaaleja opiskelemalla tuhlaa hyvää valmistautumisaikaa.

Näin valmistaudut vuoden 2019 lääketieteen pääsykokeeseen

Jos aiot hakea lääketieteelliseen, hammaslääketieteelliseen tai eläinlääketieteelliseen ensimmäistä kertaa vuonna 2019, kannattaa hankkia suoraan uuden opetussuunnitelman mukaiset lukiokirjat. Kirjakaupassa osataan varmasti neuvoa siinä, mitkä kirjat vastaavat uutta opetussuunnitelmaa. Kuitenkin on hyvä ottaa huomioon, että lääketieteellisillä pääsykokeilla on ikävä historia hitaasta sopeutumisesta opetussuunnitelman muutoksiin, joten vanhan opetussuunnitelman mukainen opiskelu voi antaa lisäetua. Se, että toistaako historia itseään, jää nähtäväksi.

Jos et ole opiskellut lukiokursseja vielä tai osaamisessasi on puutteita, kannattaa aloittaa riittävän matemaattisen osaamisen varmistamisesta ja mennä vasta sitten fysiikkaan, biologiaan ja kemiaan. Jotta lääkikseen pääseminen on realistista, tarvitaan vähintään laudaturin tasoinen osaaminen lukion lyhyestä matematiikasta.

Matemaattiseen osaamiseen kannattaa panostaa heti aluksi jo senkin takia, että fysiikan ja kemian opiskeleminen helpottuvat merkittävästi, kun matemaattinen ajattelu on kunnossa.

Jos haluat lisätietoa siitä, millaisia opiskelutaitoja lääkistä varten tarvitaan, voit kannattaa aloittaa tilaamalla Lääkisvalmennuksen ilmainen valmistautumisopas lääketieteen pääsykokeeseen.

Mitä sääntöjä noudatetaan koetilanteessa?

Jokainen tiedekunta laatii omat sääntönsä siitä, että mitä tavaroita kokeessa saa olla mukana. Käytännössä vaihtelua on eväiden suhteen, esimerkiksi siinä, että voiko mukana olla termospullo vai ei. Yleisesti ottaen säännöt voi päätellä maalaisjärjellä, eli kännykät pitää jättää reppuun, kokeen aikana ollaan hiljaa ja muita vastaavia sääntöjä. Oman ensisijaisen hakukohteen säännöt kannattaa kuitenkin tarkistaa muutamia viikkoja ennen koetta, jotta ei tule yllätyksiä.

Tarvitaanko ylioppilastutkinto?

Lääkikseen voi hakea myös ilman ylioppilastutkintoa. Tässä tapauksessa valmistautumiseen kannattaa varata reilusti aikaa, jopa vuosi, mutta sisäänpääsy on mahdollista. Lääkisvalmennuksella on erityispitkiä kursseja, jotka on nimenomaisesti suunnattu hakijoille, joilla ei ole paljon pohjatietoja.