Lääketieteellisen pääsykoe 2021

Lääkiksen pääsykokeen 2021 pisterajat

Lääketieteellisen pääsykoevalinnan tulokset on julkaistu! Pisterajat asettuivat seuraavasti:

Hakukohde Skaalatut pisterajat Raakapisteet % kokonaisraaka-
pisteistä
Lääketiede Helsinki 65,693 125 69,4%
Lääketiede Helsinki (r) 60,964 116 64,4%
Lääketiede Tampere 64,642 123 68,3%
Lääketiede Turku 63,591 121 67,2%
Lääketiede Kuopio 60,964 116 64,4%
Lääketiede Oulu 61,489 117 65,0%
Hammaslääketiede Helsinki 58,065 100 55,6%
Hammaslääketiede Turku 59,806 103 57,2%
Hammaslääketiede Kuopio 56,903 98 54,4%
Hammaslääketiede Oulu 56,323 97 53,9%
Eläinlääketiede 60,179 112 62,2%
Maksimipisteet 94 180 100%

Skaalauskertoimet vuonna 2021 olivat yleislääkiksiin 0,525547445, hammaslääkiksiin 0,580645161 ja eläinlääkikseen 0,537313433. Ensisijaisuus pistettä ei jaettu.

Lääketieteen pääsykoe vuonna 2021 noudatti niitä kiintiöitä, jotka olisivat olleet voimassa vuonna 2020 ilman koronaviruksen aiheuttamia poikkeuksia. Valintamenettelyyn ja kokeeseen tehtiin useita uudistuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittäviltä. Niiden vaikutus pisterajoihin tai pääsykokeeseen valmistautumiseen ei kuitenkaan välttämättä ole dramaattinen.

Koe ja vastaukset

Kokeet ja viralliset oikeat vastaukset voi ladata alla olevista linkeistä.

  • Kysymykset suomeksi
  • Kysymykset ruotsiksi
  • Vastaukset suomeksi
  • Vastaukset ruotsiksi
  • Tärkeimmät muutokset aikaisempaan

  • Kokeeseen opiskeltiin lukion fysiikan, kemian ja biologian lisäksi myös ennakkomateriaali, joka on pitkän matematiikan kurssi 4, vektorit.
  • Ensimmäistä kertaa oli mahdollista hakea samana vuonna lääketieteeseen ja eläinlääketieteeseen tai hammaslääketieteeseen ja eläinlääketieteeseen. Lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen ei voinut hakea samaan aikaan.
  • Ensisijaisuuspisteestä luovuttiin.
  • Koe oli viikon verran tavanomaista myöhemmin, eli 25.5.2021.
  • Kokeen saattoi tehdä valitsemassaan lääkiskaupungissa riippumatta ensisijaisesta hakukohteesta. Lisäksi kokeen pystyi tekemään Joensuussa.
  • Valintakiintiöt ja hakukelpoisuus

    Valinta tehtiin seuraavien kiintiöiden mukaisesti:

  • 65 % ensikertalaisia
  • 35 % kaikille avoimessa kiintiössä
  • 51 % todistuvalinnalla, tämä on mahdollinen vain ensikertalaisille
  • 49 % pääsykokeella, joista 15 prosenttiyksikköä ensikertalaiskiintiössä.
  • Suurin osa valintakoepaikoista on siis varattu kaikille avoimelle kiintiölle. Kokeessa oleva 15 prosenttiyksikön ensikertalaiskiintiö herättää usein huolta ei-ensikertalaisissa hakijoissa. Käytännössä sillä ei todennäköisesti ole merkitystä, sillä on äärimmäisen epätodennäköistä, ettei valintakoekiintiössä muuten valittaisi vähintään tuon verran ensikertalaisia. Kiintiöllä ei siis todennäköisesti ole pisterajoja nostavaa vaikutusta ei-ensikertalaisille.

    Ensikertalainen on henkilö, joka ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

    Hakukelpoisuus edellyttää ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa. Hakukelpoisuuden saa myös IB-tutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla, joka antaa kyseisessä maassa korkeakoulukelpoisuuden. Hakeminen todistusvalinnalla edellyttää suomalaista ylioppilastutkintoa taikka IB-, EB- tai RP-tutkintoa.

    Hakijan on osoitettava riittävä suomen kielen taito, tai ruotsinkielisen koulutusohjelman kohdalla ruotsin kielen taito. Yleisin tapa tähän on se, että hakija on suorittanut peruskoulun tai toisen asteen tutkinnon kyseisellä kielellä niin, että päättötodistuksessa on tästä kielestä hyväksytty arvosana. Muista tavoista todistaa kielitaito voi lukea täältä. On huomattavaa, että pääsykokeella ei voi todistaa kielitaitoa.

    Koronapandemian vaikutukset

    Kokeet järjestettiin pandemiasta huolimatta fyysisinä kokeina, mutta erityisjärjestelyin. Käytössä oli mm. enemmän tilaa ja Turussa osa kokeista tehtiin ulkona teltoissa.

    Koekaupungin vapaa valinta ja mahdollisuus tehdä koe myös Joensuussa johtuivat todennäköisesti koronavirusepidemiasta. Muutoksen ansiosta voitiin vähentää matkustamista.

    Hakuprosessi

    Hakija asettaa haluamansa lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset tiedekunnat mieluisuusjärjestykseen, tai hakee eläinlääketieteelliseen. Halutessaan voi hakea samalla kertaa eläinlääketieteelliseen ja muihin tiedekuntiin, mutta ei samanaikaisesti lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen.

    Uudistuneen hakukohteiden priorisoinnin vaikutus eläinlääketieteen pisterajoihin tulee valitettavasti olemaan merkittävä. Hakijämäärä ehkä jopa vähän yllättäen kaksinkertaistui, mikä nostaa pisterajoja. Tässä pitää kuitenkin huomata, että uudesta hakijajoukosta osa pääsee opiskelemaan lääketiedettä ja osalla pisteet eivät riitä mihinkään hakukohteeseen.

    Vuonna 2021 käytössä ei ole ensisijaisuuspistettä. Tämä poistaa sen taktikoinnin mahdollisuuden, että esimerkiksi helsinkiläinen hakija hakisi ensisijaisesti Ouluun ensisijaisuuspisteen toivossa. Tällä on eri läääkisten pisterajaeroja korostava vaikutus.

    Valintakokeella hakevat voivat tehdä kokeen valintansa mukaan Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa tai Helsingissä sekä uutena koekapunkina Joensuussa. Valinta tehdään haettaessa, eikä sitä voi muuttaa hakuajan umpeutumisen jälkeen. Väärässä kaupungissa tehty pääsykoe hylätään.

    Todennäköinen syy vapaalle koekaupungin valinnalle on koronaviruspandemia: halutaan minimoida hakijoiden liikkuminen ympäri Suomea. On mahdollista, että pandemian jälkeen, toivottavasti vuonna 2022, tästä käytännöstä luovutaan.

    Hakuaika alkaa 17.3.2021 kello 8 ja päättyy 31.3.2021 kello 15. Hakua ei missään tapauksessa kannata jättää viimeiseen päivään.

    Valintakokeen materiaalit

    Valintakoe perustui lukion biologian (kurssit 1-5), kemian (kurssit 1-5) ja fysiikan (kurssit 1-7) oppimääriin. Lisäksi koe vaati käytännössä lukion lyhyen matematiikan erinomaisen osaamisen.

    Kokeeseen opiskeltiin lisäksi ennakkomateriaali, joka tänä vuonna on pitkän matematiikan kurssi 4, vektorit. Vektoreiden painoarvo itse kokeessa jäi lähes olemattomaksi.

    Kokeessa oli sallittu perinteiseen tapaan vain nelilaskin, jossa on yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, etumerkin vaihto, neliöjuuri, prosenttinäppäin ja yhden numeron muisti. Esimerkiksi valuuttanäppäin tai potenssiin korotus ovat kiellettyjä toimintoja.

    Koe kesti viisi tuntia, ja alkoi kello 9. Kokeeseen oli mahdollista anoa lisäaikaa lääkärintodistuksella. Yleisin peruste tälle oli lukihäiriö.

    Todistusvalinta

    Todistusvalinnassa ei ole muutoksia aikaisempiin vuosiin. Todistusvalinnasta voi lukea lisää täältä.

    Aloituspaikkojen lisäys

    Lääketieteellisille aloille tulee yhteensä 50 uutta aloituspaikkaa vuosina 2021 ja 2022. Paikat jakautuvat niin, että lääketiede saa 44 paikkaa ja hammaslääketiede kuusi. Lääketieteen paikoista Helsinki ja Tampere saavat kumpikin kymmenen ja muut tiedekunnat kahdeksan.

    Hakijan kannalta aloituspaikkojen lisäyksen merkitys on vähäinen. Jokainen uusi aloituspaikka toki aina helpottaa sisäänpääsyä, mutta tämän noin kuuden prosentin lisäyksen aiheuttama muutos on pienempi kuin vuosittainen tilastollinen vaihtelu tai valintakiintiöiden muutoksen aiheuttama vaikutus.