Lääketieteellisen pääsykoe 2021

Tämä sivu on päivitetty 26.4.2021.

Pyritkö lääkikseen pääsykokeella keväällä 2021? Tilaa tästä sähköpostiisi ilmainen valmistautumisopas!

Lääketieteen pääsykoe vuonna 2021 noudattaa niitä kiintiöitä, jotka olisivat olleet voimassa vuonna 2020 ilman koronaviruksen aiheuttamia poikkeuksia. Valintamenettelyyn ja kokeeseen on tehty useita uudistuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittäviltä. Niiden vaikutus pisterajoihin tai pääsykokeeseen valmistautumiseen ei kuitenkaan välttämättä ole dramaattinen.

Tärkeimmät muutokset aikaisempaan

  • Kokeeseen opiskellaan lukion fysiikan, kemian ja biologian lisäksi myös ennakkomateriaali, joka on pitkän matematiikan kurssi 4, vektorit.
  • Ensimmäistä kertaa on mahdollista hakea samana vuonna lääketieteeseen ja eläinlääketieteeseen tai hammaslääketieteeseen ja eläinlääketieteeseen. Lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen ei voi hakea samaan aikaan.
  • Ensisijaisuuspisteestä luovutaan.
  • Kokeen voi tehdä valitsemassaan kaupungissa.
  • Koe on viikon verran tavanomaista myöhemmin, eli 25.5.2021.
  • Kokeen voi tehdä valitsemassaan lääkiskaupungissa riippumatta ensisijaisesta hakukohteesta. Lisäksi kokeen voi tehdä Joensuussa.
  • Valintakiintiöt ja hakukelpoisuus

    Valinta tehdään seuraavien kiintiöiden mukaisesti:

  • 65 % ensikertalaisia
  • 35 % kaikille avoimessa kiintiössä
  • 51 % todistuvalinnalla, tämä on mahdollinen vain ensikertalaisille
  • 49 % pääsykokeella, joista 15 prosenttiyksikköä ensikertalaiskiintiössä.
  • Suurin osa valintakoepaikoista on siis varattu kaikille avoimelle kiintiölle. Kokeessa oleva 15 prosenttiyksikön ensikertalaiskiintiö herättää usein huolta ei-ensikertalaisissa hakijoissa. Käytännössä sillä ei todennäköisesti ole merkitystä, sillä on äärimmäisen epätodennäköistä, ettei valintakoekiintiössä muuten valittaisi vähintään tuon verran ensikertalaisia. Kiintiöllä ei siis ole pisterajoja nostavaa vaikutusta ei-ensikertalaisille.

    Ensikertalainen on henkilö, joka ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

    Hakukelpoisuus edellyttää ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa. Hakukelpoisuuden saa myös IB-tutkinnolla tai ulkomaalaisella tutkinnolla, joka antaa kyseisessä maassa korkeakoulukelpoisuuden. Hakeminen todistusvalinnalla edellyttää suomalaista ylioppilastutkintoa taikka IB-, EB- tai RP-tutkintoa.

    Hakijan on osoitettava riittävä suomen kielen taito, tai ruotsinkielisen koulutusohjelman kohdalla ruotsin kielen taito. Yleisin tapa tähän on se, että hakija on suorittanut peruskoulun tai toisen asteen tutkinnon kyseisellä kielellä niin, että päättötodistuksessa on tästä kielestä hyväksytty arvosana. Muista tavoista todistaa kielitaito voi lukea täältä. On huomatta, että pääsykokeella ei voi todistaa kielitaitoa.

    Koronapandemian vaikutukset

    Yliopistot tiedottivat 15.3, että pääsykokeet järjestetään perinteisinä fyysisinä salikokeina, mutta toki tarkoitin turvatoimin. Kevään 2020 kaltaista hakijoiden kannalta raskasta ja osin epäoikeudenmukaista prosessia ei siis ole luvassa. Erityisesti valintakiintiöitä ei olla muuttamssa.

    Turvaohjeista johtuen kannattaa varautua siihen, että eiväitä ei voi syödä tai se on tiukkaan rajattua.

    Koekaupungin vapaa valinta ja mahdollisuus tehdä koe myös Joensuussa johtuvat todennäköisesti koronavirusepidemiasta. Muutoksen ansiosta voidaan vähentää matkustamista.

    Hakuprosessi

    Hakija asettaa haluamansa lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset tiedekunnat mieluisuusjärjestykseen, tai hakee eläinlääketieteelliseen. Halutessaan voi hakea samalla kertaa eläinlääketieteelliseen ja muihin tiedekuntiin, mutta ei samanaikaisesti lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen.

    Uudistuneen hakukohteiden priorisoinnin vaikutus eläinlääketieteen pisterajoihin tulee valitettavasti olemaan merkittävä. Hakijämäärä ehkä jopa vähän yllättäen kaksinkertaistui, mikä nostaa pisterajoja. Tässä pitää kuitenkin huomata, että uudesta hakijajoukosta osa pääsee opiskelemaan lääketiedettä ja osalla pisteet eivät riitä mihinkään hakukohteeseen.

    Vuonna 2021 käytössä ei ole ensisijaisuuspistettä. Tämä poistaa sen taktikoinnin mahdollisuuden, että esimerkiksi helsinkiläinen hakija hakisi ensisijaisesti Ouluun ensisijaisuuspisteen toivossa. Tällä on eri läääkisten pisterajaeroja korostava vaikutus.

    Valintakokeella hakevat voivat tehdä kokeen valintansa mukaan Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa tai Helsingissä sekä uutena koekapunkina Joensuussa. Valinta tehdään haettaessa, eikä sitä voi muuttaa hakuajan umpeutumisen jälkeen. Väärässä kaupungissa tehty pääsykoe hylätään.

    Todennäköinen syy vapaalle koekaupungin valinnalle on koronaviruspandemia: halutaan minimoida hakijoiden liikkuminen ympäri Suomea. On mahdollista, että pandemian jälkeen, toivottavasti vuonna 2022, tästä käytännöstä luovutaan.

    Hakuaika alkaa 17.3.2021 kello 8 ja päättyy 31.3.2021 kello 15. Hakua ei missään tapauksessa kannata jättää viimeiseen päivään.

    Valintakokeen materiaalit

    Valintakoe perustuu lukion biologian (kurssit 1-5), kemian (kurssit 1-5) ja fysiikan (kurssit 1-7) oppimääriin. Lisäksi koe vaatii käytännössä lukion lyhyen matematiikan erinomaisen osaamisen.

    Kokeeseen opiskellaan lisäksi ennakkomateriaali, joka tänä vuonna on pitkän matematiikan kurssi 4, vektorit. Tämä on yllättävä ja hakijoiden tasavertaisuuden kannalta ongelmallinen valinta, sillä se suosii selkeästi hiljattain pitkän matematiikan kirjoittaneita abeja. Toisaalta opiskeltavaa materiaalia ei ole paljon, mikä vähentää materiaalin vaikutusta ylipäänsä.

    Valintakokeessa vektorikysymykset on integroitu fysiikkaan tai ovat omana kokonaisuutenaan. Tämä tiedetään, koska kokeen biologian ja kemian osuudet ovat samalla biolääketieteen valintakoe, eikä biolääketieteeseen pyrkijöiltä vaadita ennakkomateriaalin osaamista. Ennakkomateriaalin tietoja päivitettiin 26.4, jolloin niistä poistettiin ristitulo.

    Ennakkomateriaali ei selkeästi suosi mitään tiettyä hakijaryhmää. Pitempään opiskelleet saavat edun siitä, että biologia, kemia ja fysiikka ovat paremmin hallussa kun materiaalin opiskelu alkaa. Toisaalta ensimmäistä kertaa pyrkivät saavat etua siitä, että osa pisteistä tulee materiaalista, jota ei ole voinut opiskella vuosikausien ajan.

    Koe perustuu lukion oppimäärien ja mahdollisen ennakkomateriaalin lisäksi kokeessa annettuihin materiaaleihin.

    Kokeessa on sallittu perinteiseen tapaan vain nelilaskin, jossa on yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, etumerkin vaihto, neliöjuuri, prosenttinäppäin ja yhden numeron muisti. Esimerkiksi valuuttanäppäin tai potenssiin korotus ovat kiellettyjä toimintoja.

    Koe kestää viisi tuntia, ja ellei tule koronapoikkeuksia, alkaa se kello 9. Kannattaa varautua siihen, että alussa menee järjestelyihin jonkin verran aikaa, joten tositoimiin pääsee vähän myöhemmin. Kokeeseen on mahdollista anoa lisäaikaa lääkärintodistuksella. Yleisin peruste tälle on lukihäiriö.

    Todistusvalinta

    Todistusvalinnassa ei ole muutoksia aikaisempiin vuosiin. Todistusvalinnasta voi lukea lisää täältä.

    Aloituspaikkojen lisäys

    Lääketieteellisille aloille tulee yhteensä 50 uutta aloituspaikkaa vuosina 2021 ja 2022. Paikat jakautuvat niin, että lääketiede saa 44 paikkaa ja hammaslääketiede kuusi. Lääketieteen paikoista Helsinki ja Tampere saavat kumpikin kymmenen ja muut tiedekunnat kahdeksan.

    Hakijan kannalta aloituspaikkojen lisäyksen merkitys on vähäinen. Jokainen uusi aloituspaikka toki aina helpottaa sisäänpääsyä, mutta tämän noin kuuden prosentin lisäyksen aiheuttama muutos on pienempää kuin vuosittainen tilastollinen vaihtelu tai valintakiintiöiden muutoksen aiheuttama vaikutus.