Koekuulumisia

Sairastuin viikon alussa, kun olin ajatellut kirjoittaa blogiin, mutta tässä nyt lupaamiani kuulumisia viime viikon simuloidusta kokeesta. Tämänkertainen koe tuntui hieman edellistä helpommalta. Pisteitäkin sain hiukan enemmän kuin viimekertaisesta kokeesta, mutta paljon parannettavaa löytyy edelleen.

Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, mitä olin oppinut viimekertaisesta kokeesta. Olen pohtinut paljon sitä, miten saisin osaamisestani enemmän irti kokeessa. Kuten myös sitä, miten voisin opiskella niin, että opiskelemani asiat jäisivät paremmin mieleen. Jonkin verran tässäkin kokeessa oli edelleen tietopuutteita, mutta myös jo opiskeltujen asioiden unohtumista. Erityisesti minua kiinnostaa, mikä saa asiat pyyhkiytymään mielestä juuri koetilanteessa, ja miten siihen voisi vaikuttaa. Jonkin verran onnistuin jälkimmäisessä parantamaankin, mutta edelleen on syytä kiinnittää asiaan tarkkaan huomiota.

Tällä kertaa sain kuitenkin pidettyä koeahdistuksen paremmin hallinnassa. Kun keskittymisen vaikeus ja epävarmuus omasta osaamisesta alkoi painaa, onnistuin muistuttamaan itseäni siitä, että nyt kannattaa vain hengitellä ja pysyä rauhallisena, eikä luovuttaa. Olin oppinut edellisestä kokeesta, että nimenomaan ahdistus vaikeuttaa aivotyöskentelyä, myös muistamisen osalta. Olenkin pyrkinyt keskittymään siihen, että nämä ovat asioita, joihin voin vaikuttaa ja parantaa sitä kautta koesuoritusta.

Tässäkin kokeessa haastavista fysiikan ja kemian tehtävistä jäivät pisteet saamatta. Siihen olin aika pettynyt. Yhtä kemian tehtävää väänsin aika pitkään kokeen loppupuolella, kunnes ajan käydessä jo vähiin huomasin, että olin kesken tehtävän unohtanut mitä kysyttiin ja lähtenyt laskemaan väärää asiaa. Siinä kohtaa en ehtinyt enää orientoitua uudelleen, ja pisteet jäivät kokonaan saamatta. Jälkikäteen huomasin taas, että olisin itseasiassa osannut osan vaativista fysiikan tehtävistä, mutta koetilanteessa tuntui toisin. Jälleen sama ongelma siis!

Osa vaikeista tehtävistä puolestaan oli sellaisia, joita en ole opiskellut melkein vuoteen, enkä silloinkaan kovin perusteellisesti. Olenkin tällä viikolla panostanut mm. kondensaattorien ymmärrykseen, ja Joonaksen ja Sampon videot Hippokampuksessa ovat olleet ihan loistavia siihen tarkoitukseen. Tarkoitus on jatkaa tulevalla viikolla sellaisten tehtävien ja aiheiden parissa, jotka harjoituskokeessa tuntuivat vaikeilta. Tämä on mielestäni myös hyvä tapa saada treenikokeista kaikki irti.

Myös ajanhallinta nousi keskeiseksi syyksi puuttelliselle koemenestykselle. Ennen seuraavaa koetta aion pohtia, miten vaikeilta tuntuvat tehtävät olisi hyvä ajoittaa. Tähän mennessä olen yleensä tehnyt nopeasti pois alta ne tehtävät, jotka olen osannut. Ajatuksena on ollut näin myös ikään kuin lämmitellä aivoja. Nyt, kun aikaraja on molemmilla kerroilla tullut vahvasti vastaan, on kuitenkin syytä pohtia myös koetaktiikan päivittämistä.

Ensi viikolla alkaakin yhteishaku mm. lääketieteellisiin. Blogissa ajattelin seuraavaksi kertoa ajatuksia lääkishaun yhdistämisestä työhön ja perheeseen, sekä samassa yhteydessä ehkä myös pohtia ylipäätään aikuisena opiskelua, alanvaihtoa ja nykypäivän työelämää.