Motivaatiota opiskeluun
Motivaatiota opiskeluun
Jokaisella lääkikseen pyrkivällä on erilaiset lähtökohdat ja jokaista motivoivat erilaiset asiat. Yhdistävä tekijä kaikilla on kuitenkin se, että motivaatio on lukuprosessin aikana koetuksella.
Pitkä valmistautuminen pääsykokeisiin koettelee hakijaa henkisesti. Ei siis kannata säikähtää, jos alkuinnostus on hiipunut ja huomaat kysyväsi itseltäsi aika ajoin: Onko tämä sittenkään mun juttu? Se kuuluu asiaan.
Vaikka pääsykoe on iso asia ja siihen valmistaudutaan pitkään ja hartaasti, ei kyse ole elämästä ja kuolemasta.
Ensi kerralla, kun motivaatiosi on yhtä matalalla kuin Kojon saamat pisteet Euroviisuissa, palauta mieleesi seuraavat asiat.
Lääkärit ovat seksikkäitä!
Ainakin, jos käy uskominen lukuisia tehtyjä tutkimuksia. Netti on pullollaan tutkimuksia ja kyselyitä, joissa on selvitetty ihmisten mielestä seksikkäimpiä ammatteja. Lääkärit keikkuvat kärkisijoilla lähes kaikissa kyselyissä.
Mikä lääkäreissä sitten viehättää? Hyvä palkka? Virka-asu? Ammattitaito? Luultavasti kaikki edellä mainitut.
Harva lääkikseen pyrkijä haaveilee lääkärin ammattista sen vuoksi, että sitä pidetään yleisesti seksikkäänä ammattina. Toisaalta onhan se mukavaa, että tavoittelemasi ammatti löytyy listauksien kärkipäästä. Opettajat ja insinöörit löytyvätkin sitten listauksen toisesta päästä (poikkeuksena tietysti Lääkisvalmennuksen opettajat).
Lääkiksestä julkkikseksi
Jos olet nuorena haaveillut julkkiksena olemisesta, mutta oletkin nyt pyrkimässä lääkikseen, ei kannata masentua. Näiden kahden asian yhdistäminen on nimittäin täysin mahdollista.
Ammattitaitoiset lääkärit ovat nykyään todellisia julkkiksia. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää suomalaista Sakari Oravaa, joka on maailmallakin erittäin tunnettu. Orava on leikannut uransa aikana monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä, mikä on tehnyt hänestä itsenstäänkin jonkin sortin julkkiksen. Asiakkaina hänellä on ollut mm. jalkapalloilijat David Beckham ja Pep Guardiola sekä legendaarinen juoksija Haile Gebrselassie.
Yksi Suomen kuuluisimmista lääkäreistä lienee Elias Lönnrot. Herra tunnetaan parhaiten Kalevalan kirjoittajana ja suomen kielen uudistajana, mutta hän ehti myös toimia lääkärinä elämänsä aikana. Aikaansaava mies, kuten lääkärit yleensä ovat.
Heikot lähtökohdat eivät ole este menestykselle
Päivät vierivät, mutta lukeminen ei maistu. Ylioppilaskirjoituksetkin ovat menneet penkin alle. Pitäisikö vaan luovuttaa?
Ei pitäisi. Heikosti menneet ylioppilaskirjoitukset eivät ole estäneet ennenkään menestyksen siemenen kylvämistä. Siitä meillä on Suomessa lukuisia esimerkkejä.
Hjallis Harkimon kohdalla edes “kolmas kerta toden sanoo” ei pitänyt paikkaansa. Hän nimittäin joutui kirjoittamaan äidinkielen peräti neljä kertaa päästäkseen läpi. Ja miten miehellä nykyään menee? Ainakin kohtalaisen rahakkaasti.
Myös useat muut julkisuudesta tutut “massipäälliköt” ovat kompuroineet ylioppilaskirjoituksissa. Toivo Sukari, Vesa Keskinen, Jorma Terentjeff ja kumppanit ovat eläviä esimerkkejä siitä, että yksittäiset kokeet eivät ole este menestykselle.
Raha ei tuo onnea, mutta kyllä se kummasti motivoi
Kukaan ei jaksa tehdä uraa lääkärinä pelkästään rahan takia. Taustalla on pakko olla myös muita motiiveja.
Mutta kyllähän fakta on se, että muhkea palkka tuntuu varsin mukavalta ajatukselta. Sen eteen voi muutaman hikipisaran vierittääkin.
Iltalehti kirjoitti noin vuosi sitten artikkelin ammateista, joissa pääsee käsiksi koviin palkkoihin nopeasti. Yllätys yllätys lääkärin ammatti löytyi listalta. Erikoistuva lääkäri, jolla on työkokemusta alle kolme vuotta, tienaa yli 3800€ kuussa.
Pitäisiköhän sitä fysiikkaa sittenkin katsoa vielä vähäsen tarkemmin…
Pääsykokeen jälkeen helpottaa
Hakijat pääsevät hengähtämään ainakin hetkeksi pääsykokeen jälkeen. Opiskelupaikan lunastavat henkilöt tulevat kohtaamaan lääkiksessä monia haastavia hetkiä, mutta pahin saattaa olla jo takana.
Jotkut lääketieteellisestä valmistuneet henkilöt väittävät pääsykokeen olleen raskain ja haastavin kokemus heidän urallaan. Opiskeluaikaa lääkiksessä on sanottu vuoristoradaksi tai putkeksi, josta kaikki pullautetaan ennemmin tai myöhemmin ulos lääkäreiksi valmistuneena. Sukellat siis vain mukaan ja loppu hoituu kuin itsestään.
Absoluuttista totuutta siitä, mikä on haastavin ajanjakso lääkiksessä opiskelevalle, on mahdotonta sanoa. Mutta on aivan totta, että pääsykokeet ovat kokonaisuudessaan erittäin vaativa kokonaisuus. Menestymistä pääsykokeissa ei missään nimessä pidä väheksyä, vaan se on upea saavutus ja osoitus kovasta työmoraalista.
Viikon synkin hetki
Yksi suurimmista oivalluksistani viime vuosina on ollut viikon synkimmän hetken tiedostaminen. Tämä hetki sijoittuu sunnuntai-iltaan.
Sunnuntai-iltana elämä tuntuu harvinaisen julmalta paikalta elää. Uusi alkava viikko ei tunnu mahdollisuudelta, vaan pikemminkin rangaistukselta. Pienetkin asiat tuntuvat isoilta ja kaikki on ahdistavan työlästä.
Kannattaa siis suosiolla jättää vaativa aivotyö seuraavaan päivään. Kun “arkinen ahdistus” sunnuntaina iskee, ota rennosti äläkä mieti liian vakavia asioita. Aamulla elämä näyttää aina valoisammalta ja silloin on oikea hetki iskeä uuden haasteen kimppuun.
