Loppurutistus

Moikka!

Kahden viikon rajapyykki ohitettiin eilen, joten virallinen lähtölaskenta on pääsykokeeseen alkanut. Olo on itsellä rauhallinen. Harjoituskokeet ovat menneet nousujohtoisesti, joten toivon, että pääsykoe menee kokeista parhaiten, ja syksyllä saan aloittaa opinnot hammaslääkiksessä. Viimeiset kaksi viikkoa aion käyttää osaamisen hiomiseen. Varsinkin biologiassa olen lukenut lukiokirjoja läpi, ja yrittänyt painaa mieleen pieniäkin yksityöskohtia. Olen kerännyt myös aineista pitkin lukuvuotta itselle vaikeimpia asioita active recall taulukkoon. Näitä listoja olen käynyt nyt läpi ahkerasti.

Olen yrittänyt nauttia näistä ihanista kevätpäivistä lukemisen ohella.

Biologian puolella tuntuu, että osaaminen on hyvällä tasolla. Heikommin hallussa on biologian 1 kurssi, josta yritän vielä poimia vielä työmuistiin jotakin aihekokonaisuuksia. Mutta tuudittaudun pääsääntöisesti siihen ajatukseen, että tuosta kurssista ei paljoa kokeen biologian pisteistä tulisi. Olen keskittynyt luontaisesti biologian nelos ja kolmos kurssiin eniten, jopa kyllästymiseen asti. Valehtelisin jos väittäisin, että nämä lukion bilsa asiat ei jo pikkuhiljaa kyllästyttäisi. Alkaahan se jo tuntumaan, kun näitä on lukenut niin monta vuotta putkeen. Kirjoista muistaa kuvat, ja ei löydy enää hirveän mielenkiintoisia aihekokonaisuuksia, kun kaikki on luettu jo moneen kertaan. Jospa tämä on viimeinen kerta, kun näitä tarvitsee lukea.

Fysiikan puolella olen jatkanut kertaamista. Kahden viimeisen viikon aikana olen käynyt aihepiirejä pyörimisestä ja gravitaatiosta, hiukkasfysiikasta ja nyt tällä viikolla olen keskittynyt sähkämagnetismiin. Tehtävät ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin, ja olen yrittänyt hyödyntää kaikki laskarit kysymysten kysymiseen. Välillä olen ollut kunnon listan kanssa opettajia vastassa, mutta on ihanaa kun meille painotetaan, että aina saa kysyä, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Muistan aikaisemmilta vuosilta ja lukio ajoilta, kuinka välillä hävetti kysyä joitain kysymyksiä. Kysymykset olivat muka helppoja itsestäänselvyyksiä, joihin kaikkien pitäisi tietää vastaus. Olen tajunnut, että ei tällaisiä kysymyksiä ole olemassakaan. Olen huomannut useinkin tarkistavani ihan perusasioita, vaikka koen, että osaamiseni on kehittynyt hurjasti noilta alkuajoilta. Muistakaa tekin, että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan!

Kemian puolella olen yrittänyt tehdä vaikeimpia tehtäviä eri tehtävätyypeistä, jotta olisi mahdollisimman kattava kuva kaikesta siitä, mitä vastaan voi tulla. Monesti huomaan ajattelevani haastavimpia tehtäviä liian vaikeasti, jolloin tehtävä lähtee alun oikeasta ajatuksesta huolimatta väärään suuntaan. Varsinkin simuloiduissa harkkakokeissa tästä on muodostunut jo bravuuri. Olen yrittänyt ottaa opiksi, ja olen käynyt huolella ajatusketjun siitä, miksi olen lähtenyt tehtävässä väärään suuntaan, ja yritän välttää näitä virheitä oikeassa kokeessa. On ollut kivaa huomata kehitystä eri aihepiireistä. Esimerkiksi tasapainolaskut ovat sujuneet hyvin. Viime vuonna muistan, miten paljon painin niiden kanssa. Viimeisten viikkojen aikana käytän aikaa vaikeimpien tehtävien lisäksi, ihan perusjuttujen kertaamiseen, kuten orgaaniseen kemiaan.

Työpöytä näyttää välillä tältä 😀

Kyllähän tässä jo jännittää! Verrattuna edellisiin vuosiin tämä jännitys on läsnä jo paljon aiemmin. Olen ajatellut, että se on hyvä asia. Haluan olla hyvällä tavalla latautunut itse pääsykokepäivänä. Menen antamaan sinne kaikkeni ja vielä enemmän. Haluan uskoa, että tää vuosi on mun vuosi. Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!

-Elisa