Kemia lääketieteen pääsykokeessa
Kemia lääketieteen pääsykokeessa
Kemia saattaa vaikuttaa lukiopohjalta epämääräiseltä sekamelskalta, mutta lääketieteen pääsykoetta ajatellen kemia muodostaa biologiaan ja fysiikkaan verrattuna suppean kokonaisuuden, jonka saa helposti haltuun keskittymällä oikeisiin asioihin.
Kaikki kemia ei ole samanarvoista lääketieteen pääsykokeessa – mitä kannattaa lukea?
Ensiarvoisen tärkeää opeteltavaa pääsykoetta silmällä pitäen ovat kemiallinen tasapaino, orgaaniset yhdisteet ja happoihin, emäksiin ja puskuriliuoksiin liittyvät asiat. Näitä asioita kysytään usein ja eri tavoilla, koska ne liittyvät lääkeaineiden rakenteisiin ja toimintaan elimistössä, sekä useisiin fysiologisiin prosesseihin. Näitä ei myöskään kysytä vain siksi, että näistä saa mielekkäitä pääsykoekysymyksiä, vaan lääkäreiltä myös edellytetään näiden asioiden hyvää halintaa.
Kemia sisältää laskemista.
Kemian laskutehtävistä tärkeimmät liittyvät reaktiotasapainoon, happoihin, emäksiin tai puskuriliuoksiin. Vahva rutiini tällaisten tehtävien ratkaisussa varmistaa pisteiden saannin tehtävistä ja nopeuttaa niistä selviytymistä pääsykokeessa. Näiden tehtävien osana tai ihan omana tehtävänään saattaa esiintyä laskutehtäviä, joissa pitää huomioida stoikiometrisiä suhteita (eli ainemäärien suhteita) tai laimennoksia. Tällaisissa kohdissa tehtävän huolellisen lukemisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Valitettavan usein kuulee tapauksista, joissa tehtävästä jää pisteitä saamatta sen takia, että tehtävänannosta jäi nimenomaan jokin laimennos tai stoikiometrinen kerroin huomaamatta.
Kemia ei ole pelkästään laskemista.
Laskutehtävien lisäksi vuodesta toiseen vastaan tulee tehtäviä, jotka mittaavat orgaanisten yhdisteryhmien tunnistamista tai niiden reaktioiden tuntemista. Näiden tehokkaaseen opettelun käytetään Lääkisvalmennuksen kursseilla suurta määrää mielekkäitä harjoitustehtäviä, joilla vaadittava osaamisen taso saavutetaan ilman, että ulkoa opeteltavan asian määrä tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta. Biologisesta kemiasta myös keskeisimpien biomolekyylien kemiallisen rakenteen tunteminen auttaa, koska niitä voidaan kysyä soveltavasti eri tehtävissä.
Mitä ei tarvitse lukea?
Kaikkea voidaan kysyä, joten mitään ei kannata täysin sivuuttaa. Kuitenkin iso osa lopusta kemian asiasisällöstä lienee sellaista, jota voidaan toki kysyä monivalintatehtävässä, mutta jonka osaamista harvoin testataan kokonaisella tehtävällä. Eräs hyvin tärkeä asia on kuitenkin kemian termistön ja yhdisteiden nimien hallinta, joka on harvoin lukion kemian pohjalta suoraan riittävän hyvä pääsykoetta ajatellen. Tähän auttaa esimerkiksi vanhojen koetehtävien lukeminen ja parhaiten lääketieteen pääsykokeeseen valmistautumista edistää se, jos voi kysyä joltakulta.
Artikkelikuva: Transparent chemistry glass tubes filled with substances, Horia Varlan, CC BY-SA 2.0
Kuva: Chemistry, Quinn Dombrowski, CC BY-SA 2.0
