Lähtölaskenta 2
Lähtölaskenta 2
Laskeskelin perjantaina, että ennen pääsykoetta minulla on aktiivisia opiskelupäiviä jäljellä kuusi kappaletta. Tuon verran siis jää, kun lasken pois työpäivät sekä viikonloput ja helatorstain, jolloin lapset ovat kotona koulun ja päiväkodin sijaan. Olenkin jo aika lailla päässäni kaavaillut, miten aion viimeiset hetket käyttää. Kun tajusin, että jäljellä on todella enää noin vähän päiviä, tuli tarve vielä tarkentaa ja pelkistää suunnitelmaa entisestään.
Omalla kohdallanihan kyseessä on vielä harjoituskerta. Elämäntilanne ei ole sallinut sitä, että olisin kahdeksan kuukauden aikana pystynyt käymään kaikkia pääsykoeaiheita läpi. Osittain tämä johtuu toki siitä, että nollapohjalta lähtiessä jouduin alkuun keskittymään paljon matemaattisen pohjan luomiseen ennen kuin pystyin keskittymään varsinaisiin pääsykoeaiheisiin eli lukion fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Toisaalta olen Lääkisvalmennuksen valmentajien ohjeen mukaan keskittynyt myös ymmärtämään ja osaamaan keskeisimmät asiat. Tällöin realiteettien puitteissa tietyt aiheet ovat jääneet vähemmälle tai kokonaan opiskelematta. Priorisoimisessa on valmennuskurssista on ollut korvaamaton apu, ja ilman sitä en todellakaan olisi opiskelussa tässä pisteessä, jossa olen nyt.
Tässä tilanteessa on ollut äärimmäisen tärkeää olla hätääntymättä, kun pääsykoe kolkuttaa ovella, kokonaisia kursseja on opiskelematta ja tarpeellisia asioita kertaamatta. Väkisinkin tämä joskus harmittaa, mutta olen aika ylpeä siitä miten hyvin olen onnistunut välttämään paniikin. Tärkeimpiä tavoitteitani on pysyä hyvällä tuulella. Olen ihaillut kevättä, nauttinut ajasta perheen kanssa ja tavannut välillä ystäviä.
Ennen koepäivää tavoitteenani on vahvistaa vielä jo aiemmin kertaamiani asioita eli syventää vielä hitusen sitä mitä jo osaan. Haluan nähdä miten osaan nimenomaan nuo asiat kokeessa. Yhden päivän ennen koetta käytän simuloituun kokeeseen. Kuten taisin viimeksi kirjoittaa, vielä pari kuukautta sitten simuloitujen kokeiden tekeminen tuntui turhalta. Nyt odotan innolla ja mielenkiinnolla, millaisia tulokset ovat. En odota kokeen menevän putkeen, mutta nyt pääsykoetehtäviä tehtyäni tiedän kehittyneeni jossain määrin. Harjoituskokeen tarkoitus onkin paljastaa tietopuutteet, ja niitä toki löytyy.
Eniten olen kaikkien kuluneiden kuukausien aikana panostanut fysiikkaan, ja se onkin alkanut tuottaa tulosta. Ennen koetta kertaan vielä aalto-oppia ja hiukkasfysiikkaa. En edelleenkään ole varsinainen fysiikkakone, mutta haastavammatkin laskut ovat alkaneet sujua jo paremmin eivätkä ainakaan saa sormea suuhun.
Kemia ja biologia ovat tästä kyllä kärsineet. Tätäkin olen keväällä koittanut korjata, mutta aika on rajallista, eikä fysiikkaakaan ole ollut varaa kovin paljoa vähentää. Olen yrittänyt keskittyä biologian ja kemian tärkeimpiin asioihin ja hyväksynyt sen, että en osaa kokeessa kaikkea. Toukokuun jälkeen on sitten vuosi aikaa taas ottaa nuokin aiheet haltuun. Kemiasta kertailen vielä orgaanista kemiaa ja biologiasta kurssin 3 ja 4 vaikeammin hahmotettavia asioita.
En voi tarpeeksi korostaa hyvän mielialan vaalimista itselleni tai muille. Kokeen kynnyksellä tällä on erityinen merkitys, sillä stressi voi rokottaa koemenestystä niilläkin alueilla, joilla osaamista löytyy. Tässä täytyy sanoa, että iän tuoman elämänkokemuksen suhteen olen etulyöntiasemassa. Toisaalta olen hurjan ylpeä nuorista kanssahakijoistani. Teidän iässänne en olisi pystynyt samaan!
