Miksi sairaanhoitajasta lääkäriksi?
Miksi sairaanhoitajasta lääkäriksi?
Kun valitsin sairaanhoitajan ammatin, en vielä arvannut haluavani lääkäriksi – tai sitten en todella uskaltanut edes unelmoida asiasta. Aloittaessani sairaanhoitajaopinnot odotin toista lasta esikoiseni ollessa 2-vuotias.
Jossain vaiheessa opintoja sitten huomasin haluavani lääkäriksi. Ensin ajattelin, ettei se onnistuisi. Vanhojen pääsykokeiden vilkuilu vahvisti tuota tunnetta. En puhunut asiasta pariin vuoteen kenellekään. Ajatus ei kuitenkaan jättänyt rauhaan ja tässä sitä nyt pyritään lääkikseen, tosissaan ja luottavaisin mielin.
Sairaanhoitajasta lääkäriksi haluaminen ei ole tavatonta. Teemme töitä yhdessä, usein vielä päivittäin ja tiiviisti, kuten meillä teho-osastolla. Työnkuvissa on toki oleellisia eroja ja ne täydentävät toisiaan. Mitä ne oleelliset erot ovat? Mikä lääkärin työssä kiinnostaa niin, että haluaa vaihtaa alaa sairaanhoitajasta lääkäriksi, vaikka pitää nykyisestä työstään todella paljon?
Itselleni yksi syy on halu sukeltaa mahdollisimman syvälle ihmisen fysiologian ja patologian maailmaan. Haluan päästä pohtimaan, mikä potilasta vaivaa. Vaikka teen sitä jo nyt omassa päässäni, se ei todellisuudessa kuulu minun työnkuvaani. Diagnosointi on lääkärin tehtävä. Minulla ei ole siihen koulutusta tai lääkärin “työkaluja”.
Toinen merkittävä, joskin hyvin karkea määritelmä on, että lääkäri suunnittelee potilaan hoidon ja sairaanhoitaja toteuttaa sen. Tämä pitää aika hyvin paikkansa erityisesti lääkehoidon osalta. Perushoidon (pesut, ihon ja haavojen hoito, mobilisointi) suunnittelee suurelta osin sairaanhoitaja, toki näihinkin voidaan joskus tarvita lääkärin kannanotto. Toisaalta on myös hoitotoimenpiteitä, jotka nimenomaan lääkärin tulee suorittaa. Paljon on myös asioita, jotka voi tehdä joko hoitaja tai lääkäri. Riippuu myös yksikön luonteesta ja käytännöistä, kumpi sen suorittaa. Pidän ajatustyöstä ja vaikka olen ehdottomasti myös tekijä, haluan suunnitella potilaan hoitoa laajemminkin.
Lääkärin työ mahdollistaa myös unelmani akateemisesta käsityöläisyydestä. Pidän kädentaitojeni kehittämisestä ja esimerkiksi toimenpiteissä avustamisesta. Erityisesti palan halusta oppia suorittamaan haastavia toimenpiteitä itse. Kirurgia minusta tuskin tulee, sillä haluan ehdottomasti osaamista myös sisätautien kiinnostavasta maailmasta, mutta esimerkiksi anestesia- tai synnytyslääkärin hommat kiehtovat juuri akuuttien tilanteiden ja toimenpiteiden osalta.
Haluan työn, jossa oppiminen ei koskaan lopu ja jossa on mahdollisuus erikoistua ja tulla asiantuntijaksi. Mm. hätätilanteissa johtaminen on yksi pitkän aikavälin haaveistani. Haluan oppia mahdollisimman paljon siitä, miten ihmisen elimistö toimii. Haluan työn, jolla on merkitystä ja haluan PALJON pääomaa – nimittäin tieto- ja taitopääomaa. Nämä päämäärät ovat monilta osin toteutettavissa myös hoitajana, mutta hiukan eri spekseillä. Itse koen, että lääkärin työssä on silti laajemmat mahdollisuudet edetä nimenomaan kliinisessä työssä.
Sitten päästäänkin siihen ei suinkaan vähäisimpään, eli palkkaan. Kyllä, haluan työn jossa arvostus ja ammatissa kehittyminen näkyvät myös palkassa. Tiivistettynä haluan haastavan asiantuntijatyön, jonka vaativuus ja koulutuksen määrä näkyy tuloissa. Nykyisestä työstäni näin ei voi sanoa.
Alanvaihtajat hoitajasta lääkäriksi ovat tuttuja myös Lääkisvalmennuksen opettajille. Heidän sanojaan lainatakseen he myös ymmärtävät syyt hoitajien alanvaihdolle varsin hyvin. Lääkäriksi haluaville suosittelen tutustumaan Lääkisvalmennuksen materiaalipankkiin, josta löytyy kaikki tarvittava tieto hakemisesta ja pääsykokeesta. Voit myös tilata ilmaisen valmistautumisoppaan täältä.
