Taktiikan päivitystä
Taktiikan päivitystä
Kevään edetessä suhtautuminen opiskeluun on muuttunut. Priorisointi on nyt aika lailla päällimmäisenä mielessä opiskelutaktiikkaa ja -tekniikkaa punnitessa. Helmikuun simuloidun kokeen jälkeen usko omaan sisäänpääsyyn tänä vuonna on ollut aika olematon. Lisäksi elämä on tänäkin keväänä heittänyt melko urakalla vastoinkäymisiä kehiin. Jonain iltana pyörittelin mielessäni kaikkea sitä materiaalia, jonka haluaisin opiskella ennen koetta ja olo oli todellakin epätoivoinen, lannistunut ja ahdistunut, sen lisäksi että koko muu elämä tuntui synkältä.
Illalla sängyssähän on tunnetusti mukava miettiä epäonnea, epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä pitkän kaavan kautta. Yritin kuitenkin olla myös realisti ja valmistella itseäni siihen, ettei tänä vuonna ole vielä minun vuoroni saada opiskelupaikkaa lääkiksessä. Sitten ajatusten kurssi kuin yhtäkkiä muuttui ja ilmeisesti sain jostain kaivettua sitä kuuluisaa sisua. Ajattelin, etten hitto vie luovuta vielä. En lääkiksen suhteen enkä edes sen suhteen, että pääsisin sisään tänä vuonna.
Toki ymmärrän olevan täysin mahdollista, että pisteet eivät riitä sisäänpääsyyn. Lisäksi on tärkeää ja terveellistä muistaa, että elämä jatkuu vaikkei opiskelupaikkaa vielä irtoaisi. Aion silti mennä pääsykoetta 2024 kohti tähtäimessä sisäänpääsy. Se vaatii paljon priorisointia myös arjessa ja henkilökohtaisessa elämässä. Lääkikseen pääsy ei voisi koskaan mennä oman tai perheenjäsenen terveyden edelle, mutta aika monesta muusta aion seuraavan vajaan kolmen kuukauden ajan tinkiä, jos se auttaa opiskelumenestyksessä.
Tämähän ei tarkoita, että lakkaisin harrastamasta tai viettämästä aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Ne ovat sitä paitsi asioita, jotka tukevat opiskelua. 24/7 opiskelua tehokkaampaa on fiksu ajankäyttö ja itsestään huolehtiminen. Nyt on lisäksi hyvä extrasyy huolehtia omasta jaksamisesta ja skipata vaikka ylimääräisten vastuiden ottaminen työpaikalla toistaiseksi.
Sitten siitä opiskelutaktiikasta. Syksyllä kävin aiheita ehkä liiankin hitaasti ja hartaasti läpi. Halu täyttää edelliseltä hakukerralta jääneet aukot oli kova. Täytyy myöntää, että kevään loppukirin jälkeen myös nautin siitä, että sain käydä kursseja läpi kaikessa rauhassa. Fakta on kuitenkin, että koska olen joutunut myös tekemään todella paljon töitä, olin myös auttamatta liian hidas. Ennen kaikkea en mitenkään voi jatkaa samaa tahtia keväällä.
Priorisointi on siis tosiaan kevään sana. Aivot täytyy nyt ohjelmoida huomaamaan juuri ne tehtävät ja harjoitukset, joiden tekemisestä saan parhaan hyödyn. Myös aihepiireistä täytyy priorisoida ne, joilla on pääsykokeessa eniten painoarvoa ja siirtyä vähemmän tärkeisiin aiheisiin vasta sitten, kun edellä mainitut ovat hyvin hallinnassa. Aion myös kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota siihen, mitä kannattaa opiskella milloinkin. Virkeämmät hetket ovat isoimpia haasteita varten ja vähän väsyneempänä saattaa kevyempien aiheiden kertailu kuitenkin sujua ihan mukavasti.
Lisäksi haluan ehdottomasti treenata koetilannetta ja koetaktiikkaa, sillä huomasin siinä viime kerralla paljon hiottavaa. Lauantaina 2.3. onkin luvassa Lääkisvalmennuksen simuloitu koe, jonka teen taas etukäteen etänä. Siitä siis enemmän ensi kerralla. Siihen asti hyvää kevättalvea kaikille!
