Terveisiä Kuopiosta!
Terveisiä Kuopiosta!
Moikka kaikille! Täällä kirjoittelee Elisa taas pitkästä aikaa. Viime postauksestani on jo tovi, joten olisi hyvä varmasti päivitellä mitä kaikkea reilu puolen vuoden aikana on tapahtunut.
Viimeksi päivittelin kuulumisia juuri pääsykokeen jälkeen. Olo oli huojentunut, sillä suurin kevään rutistus oli takanapäin ja hetken sai taas keskittyä muihin asioihin kun hakuprosessiin. Alkukesä meni nopeasti kesätöiden parissa ja pian jännitettiinkin jo pääsykokeiden tuloksia.
Tulokset tulivat kesäkuun lopussa. Pisteeni ei riittänyt tänäkään vuonna mihinkään hammaslääketieteelliseen. Olo oli hyvin pettynyt, sillä pääsykokeen jälkeen fiilis oli hyvä ja olin toiveikas, että olisiko tämä vuosi vihdoin minun vuoteni. Minun oli hyvin vaikea hyväksyä, että unelmien koulupaikka ei vieläkään auennut. Uusi hakuvuosi ahdisti ja hetkellisesti tuli ajatus, että pystyisinkö tähän projektiin enää. Aika nopeasti päätin, että minähän en luovuta, mutta jotakin uutta elämään oli saatava. Kolme vuotta lääkishakua on ollut uuvuttava matka, johon kaipasin kipeästi vaihtelua. Päällimmäisenä ajatuksena kuitenkin tiesin, että en ollut valmis luopumaan tästä unelmieni koulupaikasta. Niin kuin viime keväänä kerroin, päätin viime vuonna hakea yhteishaussa myös muille aloille kuin hammaslääkikseen ja toki eläinlääkikseen. Hain opiskelemaan proviisoriksi sekä farmaseutiksi Kuopioon. Farmaseutiksi pääsin suoraan sisään todistuksella ja pääsykokeella, mutta proviisoriksi en juuri ja juuri päässyt, jäin varasijalle viisi.
Jo kesän alussa olin ajatellut, että voisin lähteä opiskelemaan proviisoriksi ja hakea siinä samalla lääkikseen, jos koulupaikka ei hammaslääkiksestä avaudu. Proviisorin ammatti on ollut jo lukiosta asti ikäänkuin plan B vaihtoehtona. Pitkään jännitin laskisiko varasijat tarpeeksi, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Opintopolku näytti kuitenkin vihreää. Päätin ottaa farmasian paikan vastaan, sillä nämä opinnot kuitenkin vievät eteenpäin proviisorin tutkintoa, eikä tämä poissulje mahdollisuuksiani päästä hammaslääkikseen. Irtisanoimme puolisoni kanssa vuorasopimuksen, pakkasimme tavarat Helsingin kodista ja muutimme Pohjois-Savoon. Ja täällä sitä nyt asustellaan, Kuopiossa.
Farmasian opinnot ovat sujuneet hyvin ja on ollut mielenkiintoista opiskella myös jotakin muuta lukion biologian, kemian ja fysiikan oppimäärän lisäksi. Yliopisto-opintojen sekä pääsykoelukemisten yhteensovittaminen on tähän asti sujunut hyvin. Toki opiskeluiden aikatauluttamiseen ja suunnitteluun täytyy käyttää enemmän aikaa, mutta yllättävän kivuttomasti tämä on mennyt. Ovatko farmasian opinnot tukeneet sitten pääsykoe luku-urakkaa? Sanoisin, että jonkin verran. Opintojen alussa kemian osalta tuli paljon ns. lukion kertausta, mutta koko ajan opintojen edetessä tieto on suurimmaksi osaksi uutta. Biologiassa ero on huomattavampi ja koenkin, että tähänastiset kurssit ovat tukeneet pääsykoe valmistautumista hyvin. Asia on toki syvällisempää ja niitä käsitellään paljon laajemmin, eikä ”mutkia vedetä suoriksi” niinkuin lukiossa monesti tehdään asian yksinkertaistamiseksi. Tämä laajempi käsittely on kyllä tukenut omaa oppimista ja varsinkin asioiden ymmärtämistä biologian puolelta.
Olen innoissani tästä hakukeväästä, sillä osallistun tällä kertaa LääkisETÄ-kurssille. Kurssi polkaistiin käytiin viime viikolla ja omat opiskelut ovat edenneet hyvin. Harkkakokeitakin on takana kaksi, joista ensimmäinen oli joulukuussa ja toinen edellisellä viikolla. Kuvitteellisen sisäänpääsyrajan yli ei olla vielä menty, mutta ollaan paljon lähempänä sitä kuin viime vuonna tähän aikaan. Joten kyllä sitä kehitystä on tapahtunut, vaikka joskus tuntuu, että oma osaaminen junnaa paikallaan. Olo on motivoitunut ja nyt tuntuu, että tästä keväästä tulee mahtava.
Tässä vähän kuulumisia ja päällimmäisiä ajatuksia tulevasta keväästä. Niin kiva olla taas täällä!
Kuullaan taas pian!
-Elisa
