Tietopuutteet pääsykokeessa
Tietopuutteet pääsykokeessa
Opiskelumenestys paranee, kun paneutuu oman osaamisen kartoittamiseen ja oppimisen analysointiin. Lääkisvalmennuksen kursseilla puhutaan paljon mm. tietopuutteiden paikantamisesta. Jos on ollut aiemmin lääkiksen pääsykokeessa, on hyvä kartoittaa tietopuutteet sen avulla. Myös harjoittelemalla vanhoilla pääsykokeilla tai tekemällä valmennuskurssin simuloituja kokeita on kätevää paikantaa oman osaamisen aukot.
Ensimmäinen pääsykokeeni tämän vuoden keväällä jäi harjoituskokeeksi. Pisteitä sain vain noin 50, ja suurin osa menetetyistä pisteistä johtui tietopuutteista. Kaikkein vähiten (ts. olemattomasti) sain pisteitä kemian tehtävistä. Tämän syksyn tavoitteeni onkin käydä kemian kurssit syvällisemmin läpi ja ottaa perusteet kunnolla haltuun, jotta voin keväällä hioa vaativampia tehtäviä.
Vuosi sitten totaalisen nollapohjalta lähtiessä uutta asiaa oli niin paljon, että erityisesti kemia jäi fysiikan jalkoihin. Viime keväällä oli jo täysin selvää, että useampi kurssi jäisi joka tapauksessa kokonaan käymättä, joten oli pakko priorisoida. Kemiasta priorisoin lähinnä orgaanisen kemian asiat.
Aloitin elokuussa kemian opiskelun aivan alusta. Halusin varmistaa, että käyn tällä kertaa kaikki asiat. Samalla tartuin niihin asioihin, jotka tuntuivat epäselviltä ja kertasin, kunnes saavutin ymmärryksen. Kemia on yllättäen myös tuntunut huomattavasti mieluisammalta, kun on ollut aikaa käydä asiat rauhassa läpi.
Biologiasta opiskelin kesällä kurssin 2 ja osittain kurssin 1, jotka nekin olivat jääneet lähes kokonaan välistä viime hakukerralla. Näillä kursseilla on kokeessa vähemmän painoarvoa, mutta vuosittain niistäkin tulee pääsykokeeseen kysymyksiä. Mm. vuoden 2023 pääsykokeessa oli laaja tehtävä ihmislajin historiasta. Arvatkaa sainko yhtäkään pistettä? Kun siirryn seuraavaksi kemiassa orgaanisen kemian opiskeluun, ja aion yhdistää sen solu-ja mikrobiologian opiskeluun ja täydentää näin asioiden mahdollisimman syvällistä ymmärrystä. Tätä en malta odottaa!
Fysiikkaan panostin viime hakukerralla eniten. Aion panostaa siihen nytkin, ja se onkin suosikkini. Opiskeluun minulla ei tällä hetkellä ole käyttää kymmeniä tunteja viikossa, joten nyt kun olen käyttänyt enemmän aikaa kemiaan, on fysiikka puolestaan jäänyt vähemmälle. Kun olen koittanut laskea fysiikan soveltavia tehtäviä, on sen myös huomannut. Ajattelu on ollut tahmeaa ja ne tehtävät, jotka onnistuivat keväällä eivät nyt meinaakaan onnistua. Kaikki matemaattisen ajattelun kikat eivät ehkä vielä olekaan niin vahvasti selkärangassa. Kärsivällisesti opiskellen ja kerraten olen kuitenkin taas ymmärtänyt tehtävät, ja uskon että lisätreenillä hyvä tulee. Fysiikassa aion keskittyä nimenomaan haastavampiin tehtäviin.
Työterveyden kautta aloitettiin ADHD:n selvittely omasta aloitteestani, ja kävin sitä varten psykiatrin arviossa tällä viikolla. Olen pitkään miettinyt, voisiko omalla kohdallani kyseessä olla ADHD. Olen epäilyksistä muutaman kerran maininnut lääkäreille ja hoitajille terveydenhuollossa asioidessani, mutta asiaan ei olla tartuttu sen enempää enkä ole itsekään aiemmin lähtenyt asiaa sen kummemmin ajamaan.
Nyt toivuttuani pitkään työuupumuksesta ja toisaalta suunnitellessani tulevaisuuden työelämää tulin päätökseen, että mikäli minulla ADHD on niin diagnoosin avulla voidaan mahdollisesti parantaa työssä jaksamista ja ehkäistä toistuva uupuminen. Jos kyseessä ei ole ADHD, niin sitten on sekin asia selvitetty ja voin jatkaa eteenpäin. Mm. keskittymisvaikeudet vaikuttavat luonnollisesti merkittävästi myös opiskeluun, ja tulen varmasti jatkossa kertomaan siitäkin lisää.
