Kaikin puolin historiallinen pääsykoe 2019

Nyt alkaa tämän kevään pääsykoerumba olla melkein joka saralta takana päin – toki oikaisupyynnöt ovat monella vielä edessä, mutta muilta osin. Ja johan oli aikamoinen pääsykoevuosi! Tämä jää historiaan paitsi viimeisenä vuonna, kun joka ikinen valittu uusi opiskelija raatoi pääsykokeessa, myös eksoottisista sisäänpääsyrajoistaan. Pureudutaanpa näihin ja muihinkin mielenkiintoisiin aiheisiin vähän tarkemmin:

Ensin ehkä se ilmeisin – viimeinen kerta, kun kaikki kokelaat osallistuivat pääsykokeeseen. Jos pääsit tänä historiallisena vuotena sisään, taputa itseäsi selkään. Teit hienoa työtä, ja olet paikkasi ansainnut. Ja sinä, joka et vielä päässyt: taputa myös itseäsi selkään, ja salli itsellesi vaikka purkillinen tai kaksi Ben&Jerry’s:iä, tai mikä ikinä onkaan sinun lohtuherkkusi. Teit myös hienoa työtä, ja voin luvata, ettei valmistautumisesi tähän vuoteen mennyt hukkaan – se kaikki on eteenpäin ensi vuotta varten! (Allekirjoittanut puhuu nyt kokemuksesta.)

Pisterajoista

Mitä pisterajoihin tulee, ne osasivat kyllä yllättää tänä vuonna. Ensinnäkin se, että Helsingin yliopiston hammaslääketieteellinen oli helpoin pääsykoejonossa hakeville niin ensi- kuin ei-ensikertalaisillekin – kukapa olisi uskonut? Mikäli taas hammaslääketieteeseen hakevalla oli hyvä YO-todistus, vaihtui Itä-Suomen tai Oulun yliopisto helpoimmaksi päästä riippuen ihan hakijan arvosanoista ja ”kertalaisuudesta”.

Sitten Itä-Suomen yliopiston pääsykoejono: tänä vuonna se oli ei-ensikertalaiselle kaikista vaikein päästä sisälle, kun taas ensikertalaiselle se oli toisiksi helpoin vain alle pisteen erolla Helsinkiin. Itä-Suomen yliopistoon ensikertalaiset hyötyivät päätähuimaavat 16,3 raakapistettä! Ylipäänsä se, että Itä-Suomen yliopistoon ei-ensikertalaisen oli vaikeinta päästä, tuskin oli kovin ennakoitavissa hakuvaiheessa.

Moni ei-ensikertalainen varmasti yritti ensi vuoden uudistusten pelossa taktikoida ja laittoi ensisijasuuspisteensä Itä-Suomen yliopistoon päästäkseen varmemmin sisään, vaikka olisikin ehkä mieluummin opiskellut jossain muualla. Nämä pisterajojen ennalta-arvaamattomat käyttäytymiset jäivät varmasti harmittamaan niitä, jotka olisivat päässeet Helsinkiin, mikäli heidän ensisijaisuuspisteensä olisi ollut siellä taktikoidun Kuopion sijaan.

Varsinkin hammaslääketieteellisessä ensikertalaiset ylipäänsä hyötyivät kertalaisuudestaan huomattavasti, kohteestä riippuen 4,5-16,3 pistettä. Tänä vuonna kahteen yliopistoon ensikertalainen hyötyi yli kymmenen pistettä. Toki tätä spekuloitiin jonkin verran etukäteen, eikä ensikertalaisten hyöty todennäköisesti monia yllättynyt kuin korkeintaan suuruudeltaan Itä-Suomen yliopistoon. Sen sijaan yleiselle puolelle ensikertalaishyöty pysyi odotusten vastaisesti maltillisena.

Yleisellä puolella poikkeavaa varsinkin viime vuodesta oli, että pisterajaerot kaventuivat Helsingin ja muiden hakukohteiden välillä. Erot helpoimman ja vaikeimman yleisen välillä olivat enää maksimissaan 12,5 pistettä pelkällä pääsykokeella haettaessa, kun viime vuonna se oli lähemmäs 20 pistettä.

Poikkeavuutta oli myös huonoimmassa YO-arvosanoissa, joista hakija saattoi hyötyä: Oulun yliopistoon hammaslääketieteitä lukemaan hakenut ei-ensikertalainen hyötyi jopa niinkin vähäisistä lähtöpisteistä kuin 22, jotka on mahdollista saavuttaa esimerkiksi kombinaatiolla LECC tai EMMM.

Voit katsoa tarkemmat pisterajat ja YO-arvosanat, joista hakija on voinut hyötyä sivuiltamme pisterajat ja sisäänpääsyprosentit.

Johtuen ensikertalaisten alhaisemmista pääsykoejonorajoista, ensikertalaiset tarvitsivat useaan kohteeseen paremmat YO-arvosanat kuin ei-ensikertalaiset hyötyäkseen YO-todistuksestaan. Ainoastaan eläinlääketieteellisessä ensikertalaiset hyötyivät huonommista arvosanoista kuin ei-ensikertalaiset, mutta eläinlääketieteellisessä ei pääsykoejonossa ollut eroa ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hakijoiden välillä. Sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistojen hammaslääketieteelliseen hakevat ensikertalaiset hyötyivät alemmista pisterajoista niin koepiste- kuin yhteispistejonoissakin. Näitä ja eläinlääketieteellistä lukuun ottamatta yhteispistekiintiössä hakeneet hakijat olivat samalla viivalla kertalaisuudesta huolimatta.

Otetaanko kaikki paikat vastaan, mikäli paikka ”epämieluisampaan” kohteeseen aukeni hakijalle, jolla oli erinomainen YO-todistus?

Tämä lienee yksi muutenkin mielenkiintoisen vuoden mielenkiintoisimmista kysymyksistä. Edelleen tätä kirjoitettaessa (01.07.2019 klo 16:30) Oulussa yleisellä on peräti kolmetoista paikkaa vastaanottamatta, Itä-Suomen yliopistollakin vielä kuusi ja jopa Turussa vielä seitsemän. Tämä voi johtua siitä, että osa hyväksytyistä vielä pohtii, ottaako nyt alemman hakukohteen paikka vastaan, vaikka todistus hyvin todennäköisesti riittäisi ensi vuonna ylemmän hakutoiveen kohteeseen.

Mikäli olet tänä vuonna ensimmäisillä varasijoilla kohteisiin, joissa useampi paikka on vielä vastaanottamatta ja jotka eivät perinteisesti ole niitä niin suosittuja, voi hyvinkin käydä niin, että pääset vielä tänä vuonna sisään!

Vielä loppuun rauhoittavia sanoja sinulle, joka pelkäät ensi vuoden uudistuksia: toistaiseksi ei ole tiedotettu, että pääsykokeeseen tulisi kiintiöt ensikertalaisille. Älä siis vielä hätäänny, vaikka et olisi enää ensikertalainen etkä päässyt tänä vuonna sisään. On suhteellisen todennäköistä, ettei kiintiötä pääsykokeeseen tule lainkaan, ja vaikka tulisikin, ne ovat luultavasti pienet. Varsinkin, jos YO-todistuksesi ei ole huippuluokkaa tai et ole käynyt lukiota ollenkaan, sisäänpääsy saattaa jopa helpottaa. Tiestikö nimittäin, että tällä hetkellä esimerkiksi Kuopion ja Turun hampaalle ei-ensikertalaisille on pelkän pääsykoejonon paikkoja vain kuusi kappaletta!

Keskustelu