Kohti lääkistä 2024

Kesälomat on virallisesti vietetty ja syksyn opiskelu on alkamassa melko erilaisissa merkeissä kuin vielä alkukesästä ajattelin. Fakta on että joudun ainakin loppuvuoden tekemään täyttä työaikaa, mikä on tosiaan aika kaukana aiemmista suunnitelmistani. Taloudellisesti tämä on kuitenkin helpotus. Lisäksi olen iloinen siitä, että ensimmäistä kertaa noin puoleentoista vuoteen täyden työajan tekeminen tuntuu ylipäätään mahdolliselta. Loma teki tänä vuonna tehtävänsä.

Kesäkuussa lasten jäätyä kesälomalle antauduin itsekin lähinnä vain lomailulle. Huomaan sen tehneen hyvää myös opiskelun kannalta. Juuri tauon ansiosta huomasin pitkin kesää, miten paljon on jäänyt opiskelusta mieleen. Kiitokset vaan pitkäkestoiselle muistille!

Toki oma jaksaminen jännittää, sen verran kovan kolauksen se on kokenut. Olenkin aikalailla valmistautunut siihen, että energiat menevät pitkälti töissä jaksamiseen ja loput lasten hyväksi. Tämän lisäksi haluaisin käyttää aikaa pääsykokeisiin opiskeluun ja rakkaisiin harrastuksiin. Nähtäväksi jää kuinka käy, odotuksia en juuri uskalla asettaa.

Kesäpäivän viettoa Perämerellä.

Toisaalta olen optimistinen sen suhteen, että pärjään syksyn kevyemmälläkin kertailulla, jos saan keväällä kevennettyä töitä ja panostettua taas enemmän lääkiksen pääsykokeisiin. Kiitos kuluneen vuoden kovan työn ja siitä saamani pohjan. Ensi kerralla mennäänkin sitten tosissaan kohti lääketieteellisen portteja! Eipä sillä että olisin viimeksikään vitsillä hakenut. Resurssit vain eivät kerta kaikkiaan olleet vielä riittävät sisäänpääsyyn.

Olen useasti kirjoittanut tiukan taloustilanteen luomasta varjosta elämän yllä. Näinä päivinä tuo varjo on tuttu yhä useammalle. Myös opiskelupaikan saamisen kannalta asia välillä huolettaa. Huomattavasti enemmän huolettaa kuitenkin se, onko minun perheellisenä mahdollista opiskella vuositolkulla? Se tarkoittaisi lisää velkaa jo entisen opintolainan päälle. Toki lääkärinä tienaa ihan kiitettävästi mutta korvaako se lopulta aiheutuneet kulut?

Ainakin toistaiseksi näillä mennään ja aion edelleen tavoitella unelmaani. Tulevaa en osaa enkä yritä ennustaa. Ja hyvä niin. Vuoden 2023 pääsykokeen jälkeen olin lähes satavarma siitä, että pääsen sisään 2024. Nyt uusien muuttujien ja mutkien valossa en aivan. Matka kuitenkin jatkukoon ja tulevaisuus tuo mitä tuo.

Viimeinen lomapäivä tällä viikolla.

Lääkisvalmennuksen Hippokampuksessa on nyt kattava analyysi tehtäväratkaisuineen vuoden 2023 pääsykokeesta. Jossain vaiheessa perehdyn siihen tarkemmin, ja jatkan opiskelua ensin kemiasta painottaen niitä aiheita, jotka viime vuonna jäivät vähemmälle. Vielä olen aika pöllämystynyt loman jäljiltä ja arjen alettua, mutta en malta odottaa että saan myös opiskelurutiineista kiinni.

Toivottavasti blogiyhteistyö Lääkisvalmennuksen kanssa jatkuu ja pääsen taas pian jakamaan kuulumisia matkalta kohti lääkistä. Kaunista elokuuta kaikille!