Mistä voin tietää, sopiiko lääkärin ammatti minulle?

Alanvaihto on nykyään hyvinkin yleistä ja yhtenä syynä siihen lienee se, että usein asiat eivät ole ihan sellaisia kuin kuvittelemme niiden olevan. Opiskelen nyt viidennettä vuotta pääsykoetta varten. Voinko mitenkään olla varma, että kouluun päästyäni haluan harjoittaa tätä ammattia? Miten voin olla niin varma, että löydän itseni toistuvasti syksyisin samojen aiheiden ääreltä? Onko se jääräpäisyyttä vai olenko vain ihailtavan määrätietoinen?

Minkä suhteen olen määrätietoinen kun minulla ei ole oikeasti kokemusta alasta? Luulen, että olen määrätietoinen kokeilemaan, kiinnostuksen ohjaamana. Kuinkakohan pitkään voin motivoida itseäni pelkällä intuitiolla? Lääketiede tietenkin kiinnostaa mua ihan hirveästi. Auttamisenhalu, työn merkityksellisyys mutta toisaalta haasteellisuus tai tietynlainen status voivat toimia sisäinen motivaation muodostajana, mutta omaa soveltuvuutta ei voi tietää ennen kuin lääkärin työhön pääsee oikeasti kiinni.

Välillä voi tuntua ylimitoitetulta tehdä intensiivisesti työtä monta vuotta, jotta pääsee kokeilemaan jonkin sopivuutta. Useiden ihmisten mielestä aikaa voi myös tuhlata. Tasaisin väliajoin uutisvirrassa tehdään nostoja opiskelijoista, jotka ovat hakeneet monta vuotta vielä tuloksetta. Kommenttikenttä täyttyy nopeasti kyseenalaistavista kommenteista: usein joku muu kokee tietävänsä paremmin, kuinka aikaa kuuluisi käyttää järkevästi.

Päädyn kuitenkin kaiken punnitsemisen jälkeen uuteen hakuvuoteen ja vastaukset siihen miksi, ovat vaihtelevia ja eivätkä usein kriittisesti suhtautuvaa osapuolta täysin vakuuttavia. Koen kuitenkin pystyväni sitoutumaan siihen, että teen tämän kaiken kokeilunhalun vuoksi. Se myös rauhoittaa. Hallittavaa on paljon, mutta onneksi tieto kertyy: mikään ei mene hukkaan.