Miten yliopistoelämä eläinlääkiksessä eroaa opiskelusta lukiossa?

Oletko ajatellut hakea opiskelemaan lääketiedettä, mutta et yhtään tiedä millaista opiskelu siellä käytännössä on? Tässä tekstissä pääset kurkistamaan eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ykkösvuosikurssilaisen silmin, kun kerron millaista yliopistossa opiskelu on lukioon verrattuna.

21380784044_da0a92ccb0_k-1024x683Oppitunnit
Lukiossa opiskelijat istuvat pulpeteissa luokkahuoneissa, kun taas yliopistossa ollaan luennoilla luentosaleissa. Toisin kuin lukiossa, yliopistossa luennot eivät ole pakollisia. Tavallisten luentojen lisäksi meillä on ollut muun muassa preparaattien mikroskopointia sekä eläinten leikkelyä dissektiosalissa. Lukiossa saatetaan zoomailla oman posken limakalvon soluja mikroskoopilla ja leikellä peuran pää tai ahven, mutta yliopistossa tämä kaikki viedään aivan uudelle levelille. Sain ihan oman mikroskoopin käyttööni, jolla saatoin rauhassa etsiä eri solutyyppejä preparaateistani. Leikkelyissä kaikki pääsivät viiltelemään skalpelleilla ja etsimään lihasten origoita ja insertioita sekä nivelten ligamentteja. Ja tämä leikkelykurssi kesti siis kolme viikkoa eikä puolta oppituntia!

Ruokailu
Kyllä, yliopistolla lounas maksaa, mutta ruoka on herkullista! Pääruokavaihtoehtoja on ainakin neljä ja niiden lisäksi on vielä kattava salaatti- ja leipäpöytä sekä hyvä maustetarjonta. Ketsuppiakin on aina tarjolla toisin kuin lukiossa. Lisäksi kasvisruokaa saa syödä ilman, että tarvitsee sitoutua olevansa kasvissyöjä. Ihan huippua!

IMG-20150911-WA0000-1024x687Opiskelu kotona
Varsinaisia kotiläksyjä emme saa, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö kotona kuluisi aikaa opiskeluun. Luen seuraavan päivän luentomateriaaleja jo etukäteen tai kertaan edellisiä ja kirjoitan niistä muistiinpanoja. Lisäksi olemme tehneet harjoitustöitä, esimerkiksi histologian mikroskopointityön. On mahtavaa voida itse päättää paljonko käyttää vapaa-aikaansa opintoja varten. Ei tarvitse enää paniikissa derivoida yömyöhään, koska on ihan pakko saada läksyt tehtyä.

Kokeet
Eli siis ne pelottavat tentit. Jännitin ensimmäistä tenttiäni paljon, kun en oikein tiennyt mitä odottaa. Jännittäminen osoittautui lopulta turhaksi, sillä tentit eivät ole sen kummoisempia kuin lukion kokeetkaan. Eläinlääketieteellisessä etenemme pääasiassa yksi kurssi kerrallaan, joten tenttiin lukeminen on paljon helpompaa kuin lukion koeviikkorumba, puhumattakaan lääketieteen pääsykokeeseen lukemisesta!

Oppikirjat ja –materiaalitIMG_7434-1024x680
Toisin kuin lukiossa, suurin osa oppikirjoistamme on englanniksi ja ne ovat kalliita (jopa kalliimpia kuin lukiokirjat!). Kirjat eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, koska meillä on käytössämme prujut eli opettajien tekemät diaesitykset, jotka voi tallentaa koneelleen tai tulostaa. Itse en ole käyttänyt kurssikirjoja juurikaan tentteihin lukiessani, vaan olen käynyt läpi prujuja ja omia muistiinpanojani. Yhtä ei-kurssikirjaa sen sijaan olen hyödyntänyt ahkerasti pääasiassa luuopin kurssilla, nimittäin eläinanatomian värityskirjaani!

Vapaa-ajan toiminta
Sitsit, approt, speksit, A-tarjous, varsajaiset, pikkujoulut, NVM,… lista sen kuin vain jatkuu. Yliopistoelämään kuuluvat oleellisena osana kaikenlaiset juhlat ja illanvietot. Lukion pippalot eivät paini läheskään samassa sarjassa yliopiston tilaisuuksien kanssa. Lisäksi on paljon järjestöjä ja kerhoja, joiden kautta voi tehdä vaikka mitä sitruunoiden ompelusta ulkomaanmatkailuun. Itse olen jo liittynyt useaan kerhoon ja aloittanut muun muassa agilityharrastuksen koirakerhon kautta.

Mikroskopointikuva: Upgrading and University Preparation – Microscope lab-6, University of the Fraser Valley, CC BY 2.0

Keskustelu