Erratum: virhellisen prosenttiluvun korjaus
Erratum: virhellisen prosenttiluvun korjaus
Eräällä kurssisivullamme ja lähettämässäni sähköpostiviestissä esitettiin aikaisemmin arviona, että 95% lääkikseen päässeistä käy jonkinlaisen valmennuskurssin. Kyseinen luku oli kuitenkin virheellinen.
Arvio on peräisin ajalta, jolloin pääsykoekirja Galenos oli edelleen käytössä ja arviossa oli luettu mukaan myös maksullisten harjoitusmateriaalien ja harjoituskokeiden käyttö. Suurin osa lääkikseen pääsevistä käy edelleen valmennuskurssin, mutta luku on selvästi alhaisempi.
Minulla ei ole käytettävissä luotettavaa tilastoa, josta saisin tarkan tiedon nykytilanteesta, mutta nettihaulla löytyy asiasta vaihtelevia arvioita.
Kiitokset valmennustapaamisessa käyneelle opiskelijalle, joka huomasi kyseenalaistaa arvion.
Koska tiedon oikeellisuus on mielestäni olennaisen tärkeää, puutun tässä samalla yhteen asiaan, josta meiltä on myös kysytty. Nettisivuillamme on sanottu, että LääkisTEHO-sarjan kurssien keskimääräinen sisäänpääsyprosentti on lähes 40%, mikä kuulostaa hieman epämääräiseltä. Kävinkin nyt tilastot läpi ja seuraavasssa on tarkat luvut.
Koko Lääkisvalmennuksen historian aikana vuosina 2013–2016 kaikista LääkisTEHO-sarjan kurssin käyneistä 37,50% on saanut haluamansa opiskelupaikan heti kurssin jälkeen.
Viimeistään seuraavana vuonna kurssin päättymisen jälkeen on päässyt sisään 60,47% kurssilaisista.
Luvut ovat todellisia tilastollisia arvoja, joihin on laskettu mukaan kaikki LääkisTEHO-sarjan kurssin käyneet. Kurssi on laskettu käydyksi, jos oppilas on jatkanut kurssin loppuun asti ja osallistunut vähintään puoleen opetuskerroista ja vähintään puoleen simuloiduista kokeista. Oppilaat, jotka ovat osallistuneet LääkisTEHO-sarjan kurssille useampana vuonna, on laskettu tilastoihin erikseen kutakin vuotta kohden. Jos joku on esimerkiksi käynyt kurssin kahteen kertaan ja päässyt toisella kerralla, on hänet laskettu kerran “ei sisään päässeiden” joukossa ja kerran “sisään päässeiden” joukossa.
Viimeistään seuraavana vuonna päässeiden lukua laskee tietysti se, että kaikki eivät edes hae uudestaan, vaan päättävät lähteä opiskelemaan jotain muuta. Jos tilasto olisi tehty pelkästään niistä, jotka ylipäätään hakevat uudestaan, olisi prosenttiluku luonnollisesti korkeampi.
Sisäänpääsyprosentteja verratessa täytyy muistaa, että kurssille tulevien lähtötaso vaikuttaa merkittävästi sisäänpääsymahdollisuuksiin. Esimerkiksi meillä suurin yksittäisen kurssin sisäänpääsyprosentti on ollut 75%. Kun kursseja järjestää paljon, tällaisia korkeita prosentteja tulee väistämättä välillä ihan satunnaisvaihtelun vuoksi. Jos siis vertaa eri kurssinjärjestäjien sisäänpääsyprosentteja, on hyvä tarkistaa, onko kyseessä summittain heitetty arvio, vai tarkka tilastollinen arvo, ja koskeeko arvo kaikkia kursseja vai vain jotakin yksittäistä kurssia, jolle on sattunut tulemaan poikkeuksellisen taitavia oppilaita.
